Köyhä mutta rauhallinen Somalimaa
Somalimaa itsenäistyi 1960 ja muodosti valtioliiton Somalian kanssa. Somalian sisällissota johti Siad Barren diktatuurin kukistumiseen 1991 ja Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Se ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta.
Somalimaa kuuluu maailman köyhimpiin alueisiin. Sen noin 3,5 miljoonaa asukkaasta yli puolet on paimentolaisia. Maa on kuivaa puoliaavikkoa, josta vain kymmenesosa soveltuu viljelyyn.
Talous nojaa ulkomailla asuvien rahalähetyksiin, mutta Somalimaahan on myös tullut paljon pakolaisia Somalian levottomammilta alueilta.
Somalimaan miehistä arviolta 90 prosenttia ja naisista 20 prosenttia käyttää khatia.
Somalimaa on pysynyt rauhallisena ja siellä on onnistuttu järjestämään vaaleja.
(Lähde: Solidaarisuus.fi)
Khat luokitellaan laittomaksi päihteeksi Suomessa ja monissa muissa maissa. Afrikan sarven maissa khat-kasvin lehtien ja varsien pureskelu on kuitenkin arkista puuhaa.
Somalimaan miehistä arviolta 90 prosenttia ja naisista 20 prosenttia käyttää khatia. Arviot kasvin päihdyttävästä vaikutuksesta vaihtelevat. Joidenkin mukaan se ei juuri poikkea teestä, toiset vertaavat sen aiheuttamaa riippuvuutta kokaiiniin.
Noin 3,5 miljoonan asukkaan Somalimaa julistautui vuonna 1991 itsenäiseksi Somaliasta, mutta se on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta.
Vuonna 2014 khat-kaupan verotulot kattoivat valtiovarainministeriön mukaan viidesosan Somalimaan noin 143 miljoonan euron budjetista.
Jopa 10 000 Somalimaan pääkaupungin Hargeisan asukasta saa ansionsa tavalla tai toisella khatista. Somalimaan nuorista arviolta 75 prosenttia on vailla työtä.
Valuutta valuu Etiopiaan
Suurimman taloudellisen hyödyn khat-kaupasta kerää Etiopia. Se myy kasvia naapurimaihinsa ja saa siitä huomattavan osan vientituloistaan.
Khat-pensaita kasvatetaan itäisessä Etiopiassa kahden suurehkon kaupungin, Dire Dawan ja Hararin lähistöllä, noin 150 kilometrin päässä Somalian rajasta. Niiden välissä sijaitsee pienempi, mutta khat-kaupan kannalta tärkeä Awedayn kaupunki.
Halvin khat maksaa hargeisalaisella torilla noin 11 euroa kilo, kallein viisi kertaa enemmän. Päivässä siihen kuluu käyttäjästä ja tämän varallisuudesta riippuen parista eurosta yli kymmeneen euroon.
– Olen huolissani terveysvaikutuksista, mutta khat auttaa minua jaksamaan töissä, sanoo Nafyariksi esittäytyvä virkamies, joka kertoo työskentelevänsä usein iltamyöhään.
– Khatia todella ymmärtääkseen sitä on pureskeltava itse.
Khat vie miehen
Oppositiossa olevan Wadani-puolueen poliittinen neuvonantaja Fatima Saeed ei usko khatin positiivisiin vaikutuksiin.
– Miehet eivät ole läsnä perheessään, ja kaikki jää vaimon tehtäväksi, Saeed toteaa.
– Miehet istuvat tuntikausia pureskelemassa khatia, ja se on hyvin addiktiivista.
Hän varoittaa, että khat voi aiheuttaa myös monenlaisia häiriöitä hallusinaatioista unettomuuteen ja erektiovaikeuksiin.
Britanniasta Somalimaahan muuttaneen Rakiya Omarin mielestä myös khatin merkitystä valtion taloudelle on liioiteltu.
– Khat on massiivinen taakka Somalimaan hauraalle taloudelle, sillä suuri osuus maan ulkomaisesta valuutasta kuluu siihen, Omar sanoo.
Vaikea rajoittaa
Valuutan lisäksi khat vie aikaa.
– Valtiota on kehitettävä, ja se edellyttää kahdeksan tunnin työpäiviä, mutta sellaisia ei täällä tunneta, Omar valittaa.
Hänen mukaansa moni tekee aamupäivän töitä ja suuntaa sitten tuntikausiksi iltapäiväkhatille.
Fatima Saeedin mielestä tilannetta parantaisi jo se, että khatin tuonti ja myynti rajoitettaisiin tiettyihin päiviin. Samoin se, että khatin käytölle asetettaisiin alaikäraja.
Muutoksiin hallituksen khat-politiikassa Saeed ei kuitenkaan usko. Siitä pitävät raha ja khatiin liittyvät uskomukset huolen.
Köyhä mutta rauhallinen Somalimaa
Somalimaa itsenäistyi 1960 ja muodosti valtioliiton Somalian kanssa. Somalian sisällissota johti Siad Barren diktatuurin kukistumiseen 1991 ja Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Se ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta.
Somalimaa kuuluu maailman köyhimpiin alueisiin. Sen noin 3,5 miljoonaa asukkaasta yli puolet on paimentolaisia. Maa on kuivaa puoliaavikkoa, josta vain kymmenesosa soveltuu viljelyyn.
Talous nojaa ulkomailla asuvien rahalähetyksiin, mutta Somalimaahan on myös tullut paljon pakolaisia Somalian levottomammilta alueilta.
Somalimaan miehistä arviolta 90 prosenttia ja naisista 20 prosenttia käyttää khatia.
Somalimaa on pysynyt rauhallisena ja siellä on onnistuttu järjestämään vaaleja.
(Lähde: Solidaarisuus.fi)
uutiskirje 
