Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja taittaa julkisen velan kasvu hallituskauden loppuun mennessä.
Pääministeri Juha Sipilän mukaan tähän ei tarvita lisäleikkauksia vaan keinot kaivetaan ”boxin ulkopuolelta”.
Onko boxin ulkopuolella käyttökelpoisia keinoja, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta?
– Määrällisiin tavoitteisiin ei päästä tällä hallituskaudella, mutta on hyvä ponnistella siihen suuntaan. Jos miettii hyviä ratkaisuja työllisyyden parantamiseen, moni niistä vaikuttaa vasta viiveellä, Kaukoranta sanoo.
Hänen mukaansa suomen työttömyysongelma on kouluttamattomien miesten ongelma.
– Työikäisten miesten koulutukseen kannattaa satsata, koska se parantaa heidän työllisyyttään. Mutta kouluttamattomien koulutus ei tällä hallituskaudella ehdi työllistää kuin opettajia.
Kaukorannan mielestä myös aikuiskolutusta on lisättävä työmarkkinoilla ilman riittäviä perustaitoja oleville. Isona asiana hän pitää myös tutkimus- ja kehitystoimintaan satsaamista.
SAK:n mielestä perhevapaiden uudistaminen pitäisi saada käyntiin työllisyysasteen nostamiseksi. Kaukorannan mukaan uudistuksella tulee tukea nuorten naisten työllisyyttä ja kiinnittymistä työmarkkinoille.
Lisää lunta palkansaajan tupaan?
Ilkka Kaukoranta toivoo, että hallitus on nyt ikävät ratkaisunsa tehnyt. Palkansaajien tupaan ei kaivata enää lisää lunta.
– Kovasti toivon sitä, mutta uhkakuva on, että hallitus ajaa edelleen työttömyysturvan aktiivimallia, joka on pitkään työttömänä olleille käytännössä työttömyysturvan leikkaus.
Hallitus on väittänyt, ettei aktiivimalli ole leikkaus, koska toiset työttömät hyötyvät toisten aktivoinnista.
– Palkansaajien näkökulmasta malli on leikkaus monille työttömille ja näyttää todennäköiseltä, että hallitus toteuttaa mallinsa.
Hallitus on hehkutellut rakenteellisia toimenpiteitä, joilla sen talous- ja työllisyystavoitteet saavutettaisiin.
– Parhaimmillaan hallitus lähtee toteuttamaan SAK:n puoliväliriihen tavoiteasiakirjaa sellaisenaan. Näin tuskin tapahtuu. Pahimmillaan hallitus palaa työmarkkinoiden sotkemiseen eli paikallisen sopimisen edistämiseen tai yleissitovuuden kyseenalaistamiseen.
Kaukorannan mukaan tämä työmarkkinajärjestelmän kannalta pahin uhkakuva tuskin kuitenkaan toteutuu.
Kiky ei tasapainota julkista taloutta
Kilpailukykysopimuksella on Kaukorannan mielestä parannettu Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä. Julkista taloutta se ei lyhyellä aikavälillä tasapainota.
– Kikyssä yhdistettiin kilpailukyvyn parantaminen palkkojen leikkaukseen ja kotimaista kysyntää tukeviin veronkevennyksiin.
Hallituksen tavoittelema tuottavuusloikka ei ole toteutunut.
– Teollisuudesta on tullut rohkaisevia viestejä ja yksittäisiä hankkeita, joilla on kohennettu tuottavuutta, mutta hallitusta niistä on turha kiitellä, Kaukoranta huomauttaa.
– Jos hallitus satsaisi innovaatio- ja tutkimusrahoitukseen, se voisi perustellusti väittää, että pidemmällä aikavälillä on tulossa tuottavuuden kasvua. Mutta tätä rahoitustakin on toistaiseksi lähinnä leikattu.
lehti 