Eduskunta alkoi tiistaina käsitellä koko opposition tekemää välikysymystä sote-uudistuksesta. Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen muistutti ryhmäpuheenvuorossa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäinen lähtökohta oli korjata se, mikä ei toimi, mutta ei rikkoa sitä, mikä toimii. Se taas piti korjata, mikä on rikki. Nyt alkuperäiset tavoitteet eivät toteudu.
Pekonen mursi puheenvuorossaan suomalaiseen terveydenhoitoon liittyviä myyttejä. Yksi niistä on kilpailun puute.
– Vuoden alussa julkaistussa 35 eurooppalaisen maan vertailussa Suomen sairaanhoitojärjestelmä todettiin Euroopan kustannustehokkaimmaksi. Laatuvertailuissa sijoitus oli kahdeksas, eli Suomi päihitti palveluiden kaupallistamisessa kunnostautuneet maat kuten Ruotsin ja Iso-Britannian. Terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa Pohjoismaiden pienin.
Asiakasmaksut pohjoismaiden korkeimmat
Suomessa epäkohta on hoidon epätasa-arvo ja hoitoon pääsyn vaikeus erityisesti pienituloisille. Pekonen sanoi, että perustason palvelut kärsivät jatkuvasta resurssipulasta, joka näkyy terveyskeskusten pitkinä jonoina ja korkeina asiakasmaksuina.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen maksaa tällä hetkellä noin 3 500 euroa per asukas, josta vain noin 130 euroa menee terveyskeskusten avoterveydenhuoltoon. Terveyskeskuskäynnit ovat Suomessa vähentyneet huomattavasti 2000-luvun alusta ja samalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu Pohjoismaiden korkeimmiksi.
– Nämä ongelmat piti uudistuksessa ratkaista siirtämällä vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta yhdelle taholle, Pekonen jatkoi, ja mainitsi onnistuneina esimerkkeinä Kainuun soten ja Eksoten, joissa vastuu niin sosiaalipalveluista kuin terveydenhuollosta on yhdellä taholla.
Palveluketjut rikki
Sote-uudistuksessa piti korjata luoda eheät palveluketjut, vahvemmat julkiset palvelut ja parantaa alueellista tasa-arvoa. Pekonen sanoi, että hallituksen mallilla mitään niistä ei saavuteta.
– Pakkoyhtiöittäminen ja –ulkoistaminen rikkoo palveluketjut. Maakunnan järjestämisvastuu ei riitä yhteistyön luomiseen, kun hoitoketjusta vastaavat henkilöt työskentelevät yksityisissä sote-keskuksissa, sote-keskusten alihankkijayrityksissä, maakunnan yhtiössä ja liikelaitoksessa. Kainuun sote ja Eksoten kaltaiset organisaatiot joutuvat pilkkomaan toimiviksi todetut järjestelmät.
Pekosen mukaan hallituksen järjestelmä ohjaisi entistä suuremman osan palveluihin tarkoitetuista verovaroista yksityisten yritysten osinkojen, markkinoinnin ja lobbauksen rahoittamiseen.
– Mallin hyötyjät eivät ole eniten hoitoa tarvitsevat, vaan hyvin toimeentulevat potilaat, jotka jatkossa käyvät Mehiläisessä tai Terveystalossa kaikkien veronmaksajien piikkiin. Alueellinen tasa-arvo vähenee , kun yksityinen palvelutarjonta keskittyy isoihin kasvukeskuksiin ja niiden keskusta-alueille.
Terveyskonsernit kieli pitkällä
Lopputulos on Pekosen mukaan järjestelmä, joka maksaa enemmän, mutta on vähemmän tasa-arvoinen.
– Sen sijaan turvataan yli 10 miljardin euron markkinat isoille terveyskonserneille. Pihlajalinnan toimitusjohtaja sanoi Bloombergille antamassaan haastattelussa sen selvästi: Suomeen avataan nyt ennennäkemätön siivu julkisista palveluista markkinoille, ja isot yritystoimijat näkevät siinä ison liiketoiminnan kasvattamisen potentiaalin.
Vasemmistoliitto on neljässä vuorokaudessa saanut lähes 13 000 allekirjoitusta vetoomukseen oikeudenmukaisen sote-uudistuksen puolesta.
– Fiksut suomalaiset kannattavat kyllä potilaiden itsemääräämisoikeuden ja valinnan mahdollisuuksien lisäämistä, mutta eivät halua yksityistää nykyistä suurempaa osaa palveluista, päätteli Pekonen.
uutiskirje 
