Väestö ikääntyy, kotihoito on haasteiden edessä

Länsimainen väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja kotihoidon sekä muiden kotona asumista tukevien palveluiden kysyntä kasvaa. Ostovoima kasvaa osalla vanhuksista myös, mutta samalla yhteiskunnan entistä tärkeämpi tehtävä on huolehtia vähävaraisista ikääntyneistä sekä henkilöistä, jotka eivät itse pysty tiedollisesti tai taidollisesti huolehtimaan palveluiden hakemisesta ja valitsemisesta.

Vuodesta 1990 eri tehtävissä vanhuspalveluiden esimiestyössä työskennellyt palvelupäällikkö Leena Rinne Turun kaupungilta kertoo millaisia tulevaisuudenhaasteita kotihoidon palveluntarjoajilla voi olla edessään.

Vanhuspalvelujen palvelurakennemuutoksessa painotus on laitoshoidosta entistä enemmän kotiin annettavaan hoitoon. Eliniän pidentyessä tavoitteena on myös, että ihmisen elämä sisältää enemmän terveempiä vuosia, jolloin palveluja ei vielä tarvittaisi. Palveluja ei myönnetä minkään tietyn ikärajan ylittyessä, vaan niitä järjestetään tarpeen mukaisesti.

– Valtakunnallinen tavoite on, että 13–14 prosenttia yli 75-vuotiaista on säännöllisen kotihoidon piirissä. Osuus halutaan pitää niissä lukemissa, vaikka iäkkäiden määrä kasvaa, Leena Rinne toteaa.

Yksi sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeista on tällä hetkellä I&O Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon kehittäminen palvelujen turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaan oman osallisuuden lisääminen hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen on myös tätä päivää. Samat tulevaisuuden haasteet koskevat pitkälti niin yrityksiä kuin kunnallisiakin koihoitopalveluita.

Palvelutarpeen arviointi

Rinne kertoo, että aloitteet kotihoidon tarpeeseen tulevat monilta eri tahoilta: ikääntyneeltä itseltään, omaisilta ja läheisiltä tai esimerkiksi hoitojakson jälkeen sairaalasta.

Yksi tulevaisuuden haasteista onkin juuri oikea-aikainen palvelutarpeenarviointi ja palveluohjaus. Niissä onnistuminen on keskiössä. Turun kaupungilla on Vanhus- ja vammaispalvelujen avopalveluissa keskitetty palveluntarpeenarvioinnin yksikkö. Tavoitteena on laajentaa yksikön toiminta kattamaan koko kotihoito. Malli on käytössä monissa kunnissa. STM:n kärkihankkeessa Varsinais-Suomessa keskitytään kehittämään juuri palveluohjausta.

Palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä tehdään aina asiakkaan kanssa laskelma siitä, mikä palveluvaihtoehto tulee edullisimmaksi huomioiden perheen koko, bruttotulot ja palvelun määrä sekä laaditaan suunnitelma asiakkaan tarvitsemista palveluista. Toisinaan kaupungin myöntämällä palvelusetelillä ostettava yksityinen palvelu voi tulla edullisemmaksi kuin kunnan palvelut, jos on esimerkiksi kohtalaiset eläketulot.

– Viranomaistahon tehtävä on huolehtia ohjauksesta ja neuvonnasta sekä siitä, että asiakas saisi tilanteeseensa parhaan mahdollisen ratkaisun, kun ihmisellä ei ole kykyä valita tai tehdä päätöksiä esimerkiksi sairauden tai toimintakyvyn vajeen takia, Rinne muistuttaa.

Mitä uutta tuo Sote?

Sote-uudistuksen lähtökohta on, että asiakas voi valita yksityiseltä, julkiselta tai kolmannelta sektorilta palveluntuottajan.

– Asiakas voi tälläkin hetkellä valita eri palvelusetelituottajista ja yksityisesti voi tietysti ostaa palveluita omin varoin mistä haluaa. Muutoksen jälkeen rahoitus tulee valtiolta ja asiakkaalta siinä missä se on aikaisemmin tullut kunnalta ja asiakkaalta.

Rinne uskoo, että sotepalvelujen siirtyessä maakuntien vastuulle 1.1.2019, peruskunnille jää vastuulleen esimerkiksi hyvinvointipalveluista terveyden edistäminen, kulttuuri, opetus, liikunta ja kaavoitus jne. ja niilläkin on vaikutusta koko väestön ja vanhusten hyvinvointiin.

Miten parantaa palvelua?

Kritiikki kotihoidon osalta kohdistuu usein siihen, että kotikäynnit ovat lyhyitä ja suorituspainotteisia, jolloin ihmisen kokonaisvaltainen tukeminen jää paitsioon. Hoitajat myös vaihtuvat usein. Vaihtuvuus on arkea jo lomien ja kaksivuorotyönkin takia.

– Se on seikka, johon tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Turun kaupungilla tätä seurataan ja kehitetään omahoitajajärjestelmää.

Entä onko tehostaminen mennyt jo liian pitkälle? Mobiililaitteella ajastetut käynnit ovat käytössä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tehostaminen ja ajan antaminen vanhukselle eivät Rinteen mukaan kuitenkaan ole siinä mielessä ristiriidassa keskenään, koska Turun kaupungilla kotihoidon tehostaminen tarkoittaa, että työpäivästä pitäisi kohdentua entistä enemmän asiakkaiden luona tehtävään työhön.

Riittääkö työntekijöitä?

Rinteen mukaan ala tulee todennäköisesti pysymään lähihoitajavoittoisena. Koulutetut lähihoitajat pystyvät tekemään monipuolisesti pieniä hoitotoimenpiteitä ja mittauksia, asiakkaan ravitsemuksesta ja hygieniasta huolehtimista sekä lääkejakoa ja kodinhoidollisia töitä. Jää nähtäväksi tarvitaanko erikseen jatkossa esimerkiksi hoiva-avustajia, jotka keskittyisivät kodinhoitoon ja asiakkaan avustamiseen.

Leena Rinne sanoo, että myös kuntoutuksen ammattilaisia tarvitaan jo nyt osaksi kotihoidon tiimiä – tällainen malli on käytössä esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä Eksotessa. Asiakkaan voinnin arviointi tulee olemaan entistä tärkeämmässä roolissa. Tätä varten on käytössä kansainvälinen RAI-järjestelmä, jolla saadaan tietoa asiakkaan tarvitsemista palveluista ja kyvystä suoriutua kotona.

Mutta riittääkö raskaalle alalle tekijöitä? Rinne toivoisi enemmän faktatietoa ja ikäihmisten omia tarinoita mediaan, sillä enemmistö asiakkaista on tyytyväisiä kotihoitoon ja työntekijät tekevät arvokasta työtä ja työ koetaan tärkeänä. Tällä hetkellä puhuttaa myös, että miten ja millaisilla resursseilla ikäihmisten 24/7-palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan.

Auttaako tekniikka pitkäaikaissairaita?

Pitkäaikaissairaudet ovat useimpien ikääntyneiden asiakkaiden vaivoina, joten kotihoidossa vaaditaan ymmärrystä ja tietoa niistä. Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastaa jo noin 11 prosenttia 75–84-vuotiaista ja yli kolmannes 85 vuotta täyttäneistä. Myös diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisiä.

Toinen elämänlaatuun vaikuttava haaste on yksinäisyys.

– Yhteisöllisyyden kehittäminen on iso haaste tässä maassa. Ikäihmisten yhteisasumista tarvittaisiin enemmän, sillä on paljon ihmisiä, joilla ei ole perhettä ollenkaan tai läsnä elämässä. Yhteisöllisyyttä voivat edistää esimerkiksi kokoontumispaikat.

Myös ikäihmisille suunnattuja hyvinvointiteknologian ratkaisuja kehitetään koko ajan edelleen, Leena Rinne sanoo.

Teknologian tuoma mullistus terveydenhuollossa on ajankohtaista ja iso business. Etäyhteydet ja etäseuranta ovat jo osa tätä päivää ja etenkin tulevaisuutta ja ne helpottanevat hoitoa niin syrjäseuduilla kuin kaupungeissakin. Teknologiset ratkaisut mahdollistavat muun muassa etäkonsultaatiot lääkärien ja eri ammattilaisten kanssa, ja tämä lisää hoidon saantia ja oikea-aikaisuutta.