Kansan Uutiset hätkähdytti perjantaina toimittaja Anna-Maija Alarton jutulla, jossa hän kertoo kotietsinnästä ja poliisin tunkeutumisesta taloonsa. Poliisi etsi hänen luonaan pääsiäisenä vieraillutta afgaaniperhettä.
Taustalla on tammikuussa voimaan tullut asumisvelvollisuuslaki, joka velvoittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen turvapaikanhakijan ilmoittautumaan vastaanottokeskuksessa yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa.
Alarton luona vieraillut afgaanipariskunta ei tiennyt velvoitteesta. Heidät vietiin säilöön Metsälän vastaanottokeskukseen.
Vastaanottokeskus velvoitettu ilmiantajaksi
Mikä on tämä laki, joka pakottaa suomalaiset ilmiantajiksi?
Kyseessä on eduskunnan joulukuussa hyväksymä ulkomaalaislain muutos ja siihen lisätty 120. pykälä, joka koskee asumisvelvollisuutta:
”Jos 118–120 §:ssä tarkoitetut turvaamistoimet eivät ole riittäviä, kansainvälistä suojelua hakenut ulkomaalainen voidaan määrätä asumaan nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä yhdestä neljään kertaa vuorokaudessa.”
Vastaanottokeskus on laissa velvoitettu ilmoittamaan velvollisuuden laiminlyönnistä viranomaisille rikosoikeudellisella virkavastuulla.
Tavoite vähentää säilöönottoa
Lailla on sinänsä hyvä tarkoitus vähentää turvapaikanhakijoiden ottamista säilöön. Lausuntokierroksella Amnesty International pitikin uusien turvaamistoimien kehittämistä tervetulleena ja katsoi, että mikäli ehdotettu muutos toteutuu, tulee Suomen luopua lasten säilöönotosta kokonaan.
Suomen Punainen Risti oli kriittinen. Se katsoi lausunnossaan, että asumisvelvollisuus rajoittaisi henkilöiden perusoikeuksia siinä määrin, että tällaisen julkisen tehtävän hoitaminen olisi omiaan vaarantamaan Punaisen Ristin aseman riippumattomana avustusjärjestönä. Järjestö katsoi, ettei se voisi periaatteidensa mukaisesti ottaa tällaista tehtävää hoidettavakseen.
Hallitus sivuutti ongelman:
”Vaikka Punainen Risti ylläpitää Suomessa monia vastaanottokeskuksia, Punaisen Ristin kantaa ei pidetä kovin ongelmallisena, sillä asumisvelvollisuus voidaan tarvittaessa määrätä vastaanottokeskukseen, jota ylläpitää jokin muu toimija.”
Perussuomalaiset vaativat kovempaa politiikkaa
Eduskunnan lähetekeskustelussa syyskuussa 2016 perussuomalaiset ylistivät vuolaasti sisäministeri Paula Risikon (kok.) esittelemää lakiuudistusta.
– Tällä hyvällä esityksellä varaudutaan myös mahdolliseen turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen kasvuun. On hyvin erilaisia ennusteita siitä, mikä on paine Eurooppaa, myös Suomea kohtaan, EU:ta kohtaan, ja siihen on syytä varautua, sanoi Simon Elo.
Sami Savio (ps.) vaatii laille nopeaa jatkoa:
– On syytä tehdä myös lakimuutoksia minimipalveluita tarjoavien ja tarkasti vartioitujen palautuskeskusten perustamiseksi hallituksen viime joulukuussa hyväksymän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti.
”Kontrollia ja rajoittamista”
– Säilöönoton vähentäminen on sinänsä erittäin kannatettava tavoite, sanoi vasemmistoliiton Li Andersson lähetekeskustelussa.
– Säilöönotossahan on käytännössä kyse vapaudenriistosta sellaisissa tilanteissa, joissa ihminen ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. Ylivoimaisesti suurimpaan osaan säilöönottopäätöksistä Suomessakin on joku maasta poistumiseen liittyvä peruste, eli suurin osa ei liity turvapaikanhakijan tekemiin rikoksiin lainkaan.
Eniten epäilyksiä Anderssonissa herätti se, että asumisvelvollisuus voidaan määrätä kevyemmin perustein kuin säilöönotto. Hän oli huolissaan siitä, miten vältetään lakimuutoksen johtavan kontrollin ja ihmisten liikkumisen rajoittamisen laajenemiselta entistä suurempaan joukkoon.
”Vertautuu kotiarestiin”
Hallintovaliokunnan mietintöön jättämässään vastalauseessa vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n edustajat totesivat asumisvelvollisuuden olevan kannatettava esitys vain aitona säilöönoton vaihtoehtona.
”Kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut lausunnossaan, lakiesityksessä vaihtoehtojen hakeminen säilöönotolle jää kuitenkin taka-alalle ja todellisiksi tavoitteiksi nousevat viranomaismenettelyjen tehostaminen, maasta poistamisen varmistaminen ja mahdollisesti kasvaviin turvapaikanhakijamääriin varautuminen”, vastalauseessa sanotaan.
Vastalauseessa lainataan myös Pakolaisneuvonnan lausuntoa, jonka mukaan ”esitetty asumisvelvollisuus on liikkumisvapauden rajoitus, joka yhdistettynä velvollisuuteen ilmoittautua jopa neljä kertaa vuorokaudessa merkitsee tosiasiallisesti puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen ja vähintään vapaudenmenetyksen kaltaista tilannetta”.
Vastalauseessa asumisvelvollisuutta verrattiin tiiviin ilmoittautumisvelvoitteen takia säilöönottoon ja kotiarestiin.
SDP hallitusrintamassa
– Mikäli asumisvelvollisuus hyväksytään esitetyssä muodossa, sille tulee säätää samat edellytykset, valvonta ja oikeussuojakeinot kuten säilöönotolle. Asumisvelvollisuudelle tulisi myös esittää enimmäispituus, joka saisi olla enintään sama kuin säilöönoton maksimikesto, sanoi vasemmistoliiton Matti Semi lain ensimmäisessä käsittelyssäjoulukuussa.
Semi myös huomautti hallituksen esityksen kirjauksesta, jonka mukaan myös lasten säilöönotolle on olemassa edelleen selkeä ulkomaalaislain mukainen tarve.
– Väitteelle ei ole esitetty minkäänlaisia asianmukaisia perusteluita. Säilöönoton on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan haitallista lapsille. Suomi on jo saanut kritiikkiä siitä, että myös lapsia otetaan säilöön maasta poistamisen varmistamiseksi. Lasten säilöönotto tulee kieltää, koska valtioilla on käytettävissään muitakin vaihtoehtoja, ja näitä vaihtoehtoja tulee myös kehittää lapsen oikeuksien ja edun mukaisiksi. Esityksessä ei ole esimerkiksi huomioitu eikä turvattu lapsen oikeutta koulunkäyntiin.
Vasemmistoliitto esitti, että eduskunta edellyttäisi hallituksen valmistelevan ulkomaalaislain muutoksen, jolla lasten säilöönotto kielletään, ja lisäksi pykäläkohtaisia muutoksia niin, että ilmoittautumisvelvollisuus olisi kerran vuorokaudessa.
Hallituksen esityksen kannalla olivat kaikkien hallituspuolueiden edustajien lisäksi kaikki äänestykseen osallistuneet SDP:n kansanedustajat.
lehti 