Hallitus aikoo tuoda eduskuntaan niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin, joka johtaa käytännössä työttömyysturvan leikkaamiseen.
Aktiivimallissa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään, mutta työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla ”aktiivinen”. Karenssipäivä tulee, mikäli työtön ei ole 65 työttömyysetuuspäivän aikana tehnyt viikon työtä tai osallistunut viideksi päiväksi työllisyyspalveluihin. Yksi karenssipäivä kuukaudessa tarkoittaa 4,65 prosentin leikkausta työttömyysturvasta.
Työttömien keskusjärjestö muistutti keskiviikkona, että vaikka työtön olisi kuinka aktiivinen, avointen työpaikkojen määrä ja julkisten työllisyyspalveluiden tarjonta, ovat aivan liian vähäisellä tasolla, jotta kaikki työnhakijat voivat osoittaa aktiivisuutensa. Työ- ja elinkeinominiteriön tilastojen mukaan uusien julkisesti avoinna olevien työpaikkojen määrä helmikuussa 2017 oli 57 000. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 332 000.
Työttömien järjestön mukaan hallituksen esittämässä aktiivimallissa ristiriitaista on myös se, että työllisyystoimenpiteistä on vähennetty hallituskauden aikana reilulla kolmanneksella siitä tasosta, millä ne ovat olleet edellisten hallituskausien aikana. Etenkin kolmannelta sektorin palvelupaikoista on leikattu.
Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste, jolla mitataan osallistumista työllisyyspalveluihin, on vain 27,5 prosenttia.
Hallituksen on investoitava työllisyyspalveluihin, jos aktiivimalli halutaan toteuttaa oikeudenmukaisesti.
– Muussa tapauksessa aktiivimallista tulee työttömien lotto, jossa suurin osa työttömistä voi vain hävitä, sanoo Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Kepit ja porkkana eivät tasapainossa
STTK:n mukaan Suomen työllisyysongelman ydin on edelleen työvoiman kysynnän riittämättömyydessä. Järjestö moittii hallitusta siitä, että työn kysyntää vahvistavat toimet jäivät puoliväliriihessä vähäisiksi lukuun ottamatta uusia panostuksia osaamiseen.
Työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 72 prosenttiin on ennen muuta riippuvainen talouskasvusta ja uusien työtilaisuuksien luomisesta, sanoo STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
– Työttömien kannustaminen pelkästään etuuksia kiristämällä eli aktiivimallilla ei uusia työpaikkoja pystytä luomaan. Keppien ja porkkanoiden tasapaino on tehokkuuden edellytys.
SAK kiittää hallituksen löytäneen työnteon kannustimiin myös inhimillisiä ratkaisuja. Päivähoitomaksujen alentaminen ja liikkuvuuden kannustaminen ovat tehokkaita keinoja parantaa työllisyyttä. Myös työvoimapalveluihin satsaaminen on oikea ratkaisu.
– Sen sijaan työttömiä uhkaa edelleen työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli, joka tarkoittaa monelle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan. SAK ei tätä hyväksy, sanoo SAK:n johtaja Saana Siekkinen ja muistuttaa, että työttömyysturvan leikkaamisen lisäksi hallitus valmistelee uusia kiristyksiä karensseihin.
”Pieniä paikkauksia, suunta sama”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo hallituksen tekevän pieniä paikkauksia aiemmin toteutettuihin isoihin leikkauksiin. Politiikan suuntaa ne eivät muuta.
– Hallitus on kaksi vuotta leikannut isolla kädellä. Nyt puolivälitarkastelussa sirotellaan silmälumeeksi pieniä summia sinne ja tänne. Esimerkiksi opintotuen huoltajakorotus on todella tärkeä, mutta se jää aivan liian pieneksi, kun korotuksen jälkeenkin opiskelevat lapsiperheet ovat heikommassa taloudellisessa asemassa kuin Sipilän hallituksen aloittaessa. Tämä on kohtuutonta, kun myös asumistuen muutoksessa perheelliset opiskelijat joutuivat maksajan rooliin.
Opintotuen huoltajakorotukseen käytetään 10 miljoonaa, kun opintotuesta kokonaisuudessaan on aiemmin leikattu 112 miljoonaa euroa.
Anderssonin mukaan myös osaamisen panostus on vain murto-osa Sipilän hallituksen tekemistä koulutusleikkauksista. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen annetaan nyt 15 miljoonaa ja Tekesille 35 miljoonaa, kun ensin on leikattu 190 miljoonaa ja 130 miljoonaa.
– Tämä ei ole osaamiseen panostamista.
Perhevapaauudistusta ei edes selvitetä
Andersson kuten monet muutkin on pettynyt siihen, ettei perhevapaauudistusta edes selvitetä.
– Työllisyyttä parantavat uudistukset jäivät hallitukselta kuitenkin kesken, kun perhevapaauudistusta ei edes aloiteta. Perhevapaita pitää kehittää joustavammaksi ja perheiden valinnanvapautta parantavaksi, esimerkiksi vasemmistoliiton 6+6+6-mallin mukaisesti, sanoo Andersson.
Kokonaisuutena riihen tulokset jäävät Anderssonin mukaan miinukselle. Ympäristölle haitallisiin tukiin ei puututtu lainkaan, ja erityisesti pienituloiset on unohdettu.
– Välittämisen korista ei löytynyt eväitä. Työtöntä rangaistaan työttömyysturvaa leikkaamalla, jos hän ei onnistu löytämään pätkätöitä työttömyysjakson aikana. Asumistuen sitominen elinkustannusindeksiin ja neliövuokran katto aiheuttaa ongelmia ihmisille erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asumisen hinta on kohtuuttoman korkea. Selvitykset osoittavat, ettei asumistuen leikkaus alenna vuokria, se vain heikentää pienituloisten ihmisten asemaa entisestään.
uutiskirje 
