Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää valitettavana, ettei yt-lain uudistaminen edennyt hallituksen kevään puoliväliriihessä. STTK:n mielestä nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi, eikä toimimaton yhteistoiminta edesauta myöskään paikallisen sopimisen onnistumista käytännössä.
Järjestö arvostelee nykyisen yt-lain painottavan muotoseikkoja ja määräaikoja. Se ei kannusta eikä velvoita riittävästi aitoon yhteistoimintaan vaan on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet olivat työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistäminen, työntekijöiden osallistaminen ja tiedonsaannin parantaminen.
Laissa ei myöskään ole riittäviä velvoitteita työhyvinvointiin eikä osaamisen kehittämiseen.
– Ongelmat työpaikoilla tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja johtamisessa ovat samoja niin yhteistoiminnan kuin paikallisen sopimisen osalta. Jos yhteistoiminta ei työpaikalla suju, ei paikalliseen sopimiseenkaan ole käytännössä edellytyksiä. Paikallista sopimista tulee edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta, mutta niin erityisesti maan hallituksen kuin työnantajienkin tavoittelema paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä vaatisi yhteistoimintalain uudistamisen, STTK:n johtaja Katarina Murto painottaa.
Parantaisi ilmapiiriä syksyä ajatellen
STTK korostaa toimivan yhteistoiminnan merkitystä tuottavuuskasvun kannalta. Järjestön mukaan on selvää, että parempi neuvottelukulttuuri, tiedonsaanti, osallistaminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen lisäisivät henkilöstön motivaatiota, tehokkuutta ja työkykyä ja näin lisäisivät tuottavuutta ja toisivat säästöjä työnantajalle ja yhteiskunnalle.
– Työhyvinvoinnin sekä osaamisen merkitys ja tarve ovat korostuneet vahvasti sttk:laisessa jäsenkentässä erityisesti taloudellisen taantuman, työn murroksen, sote- ja maakuntauudistuksen sekä työurien pidentämistavoitteiden myötä, Murto muistuttaa.
STTK:n esitys yhteistoimintalain uudistamisesta kehittäisi aidosti työelämää ja osaltaan tukisi myös Sipilän hallituksen ns. kolmiloikan kolmannen loikan saavuttamista.
– Me tarvitsemme lisää positiivista draivia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoille. Yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisestä hyötyisivät kaikki. Valmistelun käynnistäminen lisäisi myös suotuisampaa ilmapiiriä syksyllä alkavaa sopimuskierrosta varten, Murto toteaa.
lehti 