Hallitus antoi tiistaina eduskunnalle esityksen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eduskunnan lähetekeskustelu sote-uudistuksen kuumimmasta puheenaiheesta on vuorossa keskiviikkona.
Valinnanvapaudella esityksessä tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla.
Lain tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta.
Jos uudistus astuu suunnitellusti voimaan vuoden 2019 alusta, asiakas listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa hammashoitolan. Valita voi myös maakunnan liikelaitoksen toimipisteen, joka tarjoaisi ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista.
Vastuu sosiaali- ja palvelujen järjestämisestä siirtyy uudelle maakunnalle 1.1.2019 alkaen. Valtiolta rahoituksensa saavat maakunnat maksaisivat palvelun tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista. Kermankuorintaa eli helppohoitoisten asiakkaiden valintaa esityksessä pyritään rajoittamaan sillä, että maakunta maksaisi palveluntuottajille suuremman korvauksen vanhemmista ja sairaammista asiakkaista. Lisäksi osa rahoituksesta voitaisiin maksaa suoriteperusteisesti, jotta erilaiset asiakkaat ovat tuottajien kannalta kiinnostavia.
Hyppy tuntemattomaan
Hyvistä tavoitteista huolimatta esitetty valinnanvapaus on hyppy tuntemattomaan, sillä vastaavaa ei ole toteutettu missään muualla.
Hallituksen esityksessä on lueteltu suuri joukko epävarmuustekijöitä. Ne liittyvät muun muassa valinnanvapausoikeuksien laajuuteen, markkinoiden toimivuuteen sekä asiakkaan kykyyn toimia rationaalisena kuluttajana näillä markkinoilla.
Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että että valinnanvapaus ”hyvin toteutettuna voi kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja”. Ruotsin kokemusten perusteella valinnanvapautta käyttävät eniten ne, joilla on korkeat tulot ja hyvä koulutus. Ruotsissa valinnanvapausjärjestelmä on lisännyt kokonaisuudessaan sen piirissä olevien palvelujen käyttöä, mutta vähiten käyttö lisääntyi henkilöillä, joilla oli mielenterveysongelmia ja rajoittava pitkäaikaissairaus.
Suomessa hallituksen esityksen mukaan on riski, että palveluntuottaja alihoitaa haasteellisiksi kokemiaan asiakkaita, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaisia, tai ohjaa heidät ”liian herkästi” eteenpäin maakunnan liikelaitokseen. Tämän estäminen jää sen varaan, miten hyvin maakunnat osaavat järjestää palvelut ja käyttää laissa säädettyjä ohjauskeinoja.
Jaloillaan voi äänestää – ehkä
Palvelujen pitäisi periaatteessa parantua, koska asiakkaalle syntyy oikeus ”äänestää jaloillaan” ja vaihtaa palveluntuottajaa, joilta saa huonoa palvelua.
Tämä toimii, jos systeemi toimii ideaalisesti.
”Käytännössä tämä riippuu siitä, onko alueella tosiasiallisesti palveluntarjontaa, josta asiakkaalla on mahdollisuus valita, ja onko asiakkaalla riittävästi tietoa ja voimavaroja arvioida eri vaihtoehtoja ja vaihtaa epätyydyttävä palveluntuottaja”, esityksessä huomautetaan.
Miljardimarkkinat syntyvät
Uudistus synnyttää Suomeen hallituksen esityksen mukaan vähintään kuuden miljardin euron sosiaali- ja terveysalan markkinat.
Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelualan yksityisiä Suomessa oli vuonna 2014 noin 18 700. Alan liikevaihto oli yhteensä 5,6 miljardia euroa ja työntekijämäärä yhteensä yli 64 000. Koko volyymista 82 prosenttia oli terveyspalvelualan yrityksiä.
Puolet alan liikevaihdosta, noin 2,8 miljardia euroa, tulee nytkin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoista yksityisiltä yrityksiltä.
Ala on jo nyt keskittynyt neljälle suurelle yritykselle ja riskinä hallituksen esityksen mukaan on, että markkinat keskittyvät edelleen suurimmille toimijoille, erityisesti niille, jotka jo nykyisin toimivat työterveyshuollon markkinoilla. Jälleen Ruotsin kokemukset ovat osoittaneet, että ensivaiheen listautumisen jälkeen markkinoille tulevien toimijoiden voi olla vaikeampi rakentaa asiakaspohjaa.
Hallituksen suuntaa antavan laskelman mukaan valinnanvapausmalliin siirtyminen kasvattaisi yrityssektorin voittoja noin 70—300 miljoonalla eurolla vuositasolla. Yhteisöveron ja tuloveron tuotto kasvaisi tämän seurauksena noin 10—40 miljoonaa euroa vuositasolla.
lehti 