Yritystukia maksetaan tänä vuonna 4 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: sotemenoista tulisi tulevina vuosina karsia kolme miljardia euroa.
Hallituksen teettämän selvityksen mukaan suorien tukien määrä on noin 1,1 miljardia ja verotukien määrä noin 2,9 miljardia euroa.Tämän lisäksi yritykset ja maatalousyrittäjät saavat tukea EU:sta. Lisäksi tuetaan alennettujen arvonlisäverojen kautta.
– Yritystuet ovat kasvussa vaikka muusta karsitaan. Tukien maksamista on hallitus perustellut suomalaisten työpaikkojen turvaamisella. Perustellusti voi kysyä, turvataanko tuilla työpaikkoja vaiko yritysten johdon bonuksia ja omistajien osinkoja, sanoo ammattiliitto Pron johtaja Markku Palokangas.
Tehottomia yritystukia jaetaan vielä ainakin tämän hallituksen ajan.
Palokankaan mukaan tukien saajina on yrityksiä, jotka minimoivat verojensa maksun Suomeen ja vähentävät surutta työvoimaansa.
Vain reilu 10 prosenttia tuista puolustaa paikkaansa
Tällä hetkellä uudistavia tukia arvioidaan olevan noin 400 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön oman selvityksen mukaan. Virkamiesten viesti hallitukselle oli, että suurimmat supistamis- ja kehittämistarpeet kohdistuvat verotukiin, jos uudistumisen ja kasvun näkökulma on tärkeä.
Tehottomista tuista tulisi siirtyä pitkällä aikavälillä kohti kansantaloutta uudistavia tukia eli lähinnä yrityssektorin uudistumista tukeviin suoriin tukiin. Nyt yli 60 prosenttia tuista kohdentuu kustannusperusteisesti kustannuskilpailukyvyn säilyttämiseen.
Palokangas arvioikin, että tukijärjestelmä ei edistä Suomen teollisuuden kilpailukykyä tai talouden uudistumista.
– Yritystuet on suunnattu pääasiassa vahvistamaan nykyisen teollisuuden toimintaa ja työllisyyttä. Vattin kesäkuussa 2016 julkistettu tutkimus kertoi, että valtio esimerkiksi tukee energiaintensiivisiä yrityksiä vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla.
– Vuodelle 2017 tämä yritysten saama veronpalautus on 218 miljoonaa euroa. Vattin mukaan tuki ei ole omiaan lisäämään yritysten kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Teollisuudelle on päinvastoin kaavailtu uusia energiatukia, huomauttaa Palokangas.
Yritystuet uusjakoon
Palokangas vaatii, että yritystuet suunnataan teknologiamurroksen vauhdittamiseen.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi robotisaatioasteen nostamista, digitalisoinnin edistämistä, teollista ja palveluinternetiä ja energiaa säästävän uuden teknologian käyttöönottoa. Kiertotalouden tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin tulee suunnata varoja.
Hän haluaa lisäpanostuksia myös älykkään liikenteen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Palokangas huomauttaa, että esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimusjohtaja Mika Maliranta on kritisoinut nykyistä yritystukikäytäntöä.
Tukien karsimisen lisäksi vaihtoehtona on yritystukien painopisteen siirtäminen. Yritystuilla ei voida juurikaan pelastaa työpaikkoja. Tukien painopisteen siirtämiselle tuotekehitykseen ja tutkimukseen löytyy enemmän perusteluita.
Hallitus jakaa tehottomia yritystukia
Tunnetusti yritysmyönteiset ja kilpailukyvyn perään hokevat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset eivät koskeneet yritystukiin puoliväliriihessä, vaikka hallitus tilasi selvityksen yritystuista.
Yritystuet ovat olleet vuosien mittaan useiden hallituksen selvitysten kohteena. Mutta tehottomia yritystukia jaetaan vielä ainakin tämän hallituksen ajan. Paineet tehottomien yritystukien leikkaamiseen kasvavat.
Kauppalehdessä==https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-jakaa-tehottomia-yritystukia-miljardeittain-viela-pitkaan/5aWJ4W2q Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Saara Tamminen esittää, että hallitus voisi karsia erityisesti tukia, joita on jo tutkittu tieteellisesti.
Myös Suomen Yrittäjät esittävät leikkauksia. Tutkimusjohtaja Mika Maliranta perää edelleen Kauppalehdessä t&k-tukia, jotka synnyttävät positiivisia ulkoisvaikutuksia eli tuesta hyötyvät muutkin kuin tukea saava yritys.
uutiskirje 
