Presidentti Donald Trump aiheutti poliittisen myrskyn erottaessaan tiistaina FBI:n johtajan James Comeyn pian sen jälkeen kun tämä oli pyytänyt lisäresursseja tutkintaan väitetystä Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin.
Comeyn potkut nostivat uudelleen esiin vaatimukset erikoissyyttäjän nimittämisestä tutkimaan Trumpin kampanjan yhteyksiä Venäjään.
Yhdysvaltain liittovaltion tasolla erikoissyyttäjä voidaan nimittää tutkimaan korkeimpiin valtioelimiin liittyviä epäilyjä, joihin voi sisältyä intressiristiriita. Tarkoitus on, että esimiehiinsä riippuvuussuhteessa olevat vakinaiset syyttäjät eivät joutuisi tutkimaan esimiehiinsä kohdistuvia epäilyjä.
Päätöksen pitäisi tulla oikeusministeriöstä, jonka ministerit ovat Trumpin nimittämiä.
Käytännössä erityisesti presidenttiin ja oikeusministeriin kohdistuvat epäilyt pitäisi selvittää erikoissyyttäjän avulla. Lisäksi erikoissyyttäjiä on voitu nimittää epäsuoremmissa, mutta korkean profiilin tapauksissa, jotka koskevat ministereitä tai kampanjahenkilöstöä.
Tutkimustensa pohjalta erikoissyyttäjä voi nostaa tai olla nostamatta syytteitä. Erikoissyyttäjän toimikautta ei ole rajattu, vaan hän itse päättää, milloin on saanut työnsä valmiiksi.
Oikeusministeriön vallassa
Erikoissyyttäjiä koskevan lain rauettua vuonna 1999 vain oikeusministeri (tai hänen sijaisensa) voi nimittää erikoissyyttäjän.
Lain voimassa ollessa kongressilla oli oikeus esittää virallinen pyyntö oikeusministerille, mutta tämän ei ollut pakko suostua siihen. Nyt senaatin ja edustajainhuoneen yksittäiset jäsenet voivat esittää tällaisia pyyntöjä, mutta niillä on pienempi painoarvo kuin kongressin virallisella päätöksellä.
Oikeusministeri Jeff Sessions on jäävännyt itsensä Venäjä-yhteyksiin liittyvistä kysymyksistä, koska maaliskuun alussa paljastui, että hän oli nimityskuulemisissaan valehdellut senaatille tapaamisistaan Venäjän suurlähettilään kanssa.
Seuraavana linjassa on apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein, jonka päätösvallassa erikoissyyttäjän nimittäminen nyt on. Sekä Sessions että Rosenstein ovat Trumpin nimittämiä.
Ongelmana on, että Rosenstein on itse asianosainen Comeyn erottamiseen. Hän allekirjoitti yhdessä Sessionsin kanssa muistion, jossa Trumpille suositeltiin FBI:n johtajan erottamista.
Tämän vuoksi senaatin demokraattiryhmän johtaja Chuck Schumer vaati keskiviikkona, että ministereiden sijasta päätöksentekijänä pitäisi olla oikeusministeriön korkein virkamies.
Mukana politiikka
Juridiikan lisäksi erikoissyyttäjän nimittämisessä on aina mukana politiikka.
Jos demokraattien lisäksi myös kongressin republikaanien keskuudessa nousisi voimakas mielipide siitä, että Trump on mennyt liian pitkälle, se lisäisi paineita oikeusministeriössä.
Jotkut republikaanit ovat arvostelleet Comeyn erottamista, mutta tästä on vielä pitkä matka siihen, että he lähtisivät vaatimaan erikoissyyttäjän nimittämistä.
Senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell torjui keskiviikkona erikoissyyttäjän nimittämisen, koska se hänen mukaansa vain ”haittaisi meneillään olevia selvityksiä”.
McConnellin kanta tarkoittaa sitä, että ainakin toistaiseksi on myös poissuljettu kaksi muuta mahdollisuutta: valtuuksiltaan erikoissyyttäjää suppeamman, kongressin nimeämän, tutkintaa suorittavan riippumattoman syyttäjän nimittäminen tai kongressin erityisvaliokunnan perustaminen.
Laajat valtuudet
Erikoissyyttäjän nimittämisestä käynnistyisi peruuttamaton prosessi, joka hallitsisi koko poliittista elämää pitkän ajan. Suurin osa republikaaneista on yhä tyytyväisiä siihen, että he pystyvät ajamaan isoja ja pieniä agendojaan puolueen saatua Trumpin voiton myötä enemmistön molempiin kamareihin.
Lisäksi erikoissyyttäjällä on niin suuret valtuudet, että hän käytännössä voi laajentaa tutkintansa kohteeksi lähes mitä tahansa.
Malliesimerkki oli 1990-luvulla Kenneth Starr, joka nimitettiin tutkimaan Bill ja Hillary Clintonin Whitewater-maakauppoja, mutta joka lopulta päätyi syyttämään Bill Clintonia valehtelusta Monica Lewinskyn tapauksen yhteydessä.
Mutta politiikka voi myös vielä muuttaa tilanteen. Jos jotain kautta tulee uutta, raskauttavalta vaikuttavaa tietoa Trumpin tai hänen lähipiirinsä Venäjä-yhteyksistä, kasvaa paine senaatin republikaaneja kohtaan. Jos tilanteella on huomattava vaikutus yleiseen mielipiteeseen, paineen tuntevat erityisesti ne, joiden paikka on katkolla ensi vuoden vaaleissa.
Jos enemmistö republikaanien kongressiedustajista alkaa tuntea, että Trump on todellinen rasite puolueelle, kapenee Trumpin hallinnon liikkumatila.
Rosenstein hermostui
New York Times -lehden mukaan Trump oli yli viikon ajan etsinyt syytä Comeyn erottamiseen. Harva uskoo, että Sessions ja Rosenstein olisivat tehneet erottamisesityksen omasta aloitteestaan, vaan operaatiota pidetään Trumpin tilaustyönä.
Washington Post -lehti kertoi torstaina nimettömään lähteeseen vedoten, että Rosenstein oli uhannut erota, kun Valkoinen talo alkoi tiistaina levittää käsitystä, jonka mukaan hän olisi ollut erottamisoperaation alullepanija.
Sama lehti kertoi myös omiin lähteisiinsä vedoten, ettei Venäjä-tutkinta olisi ollut ainoa syy Comeyn erottamiseen. Lehden mukaan Trump oli raivoissaan myös siitä, ettei FBI ollut tukenut hänen väitteitään, joiden mukaan Barack Obama olisi määrännyt Trumpin kampanjatoimiston salakuunneltavaksi.
Comey sanoi maaliskuun 20. päivänä senaatin oikeusvaliokunnalle, ettei salakuunteluväitteille ole perusteita.
lehti 