Helsinkiin on rakenteilla useita korkeita asuinrakennuksia. Suunnitteilla on lisää eri puolille kaupunkia. Samaan aikaan Turussa puretaan heikkolaatuisesta betonista rakennettua sairaalaa ja Rovaniemellä rautatiesiltaa. Tarkastuksia on käynnissä useilla viime vuosina rakennetuilla silloilla.
Helsinkiläisessäkin kerrostalorakentamisessa on havaittu heikkouksia, viimeisenä niin sanotussa Pitsitalossa. Siksi on paikallaan kysyä, kuinka ja kuka huolehtii rakennusvalvonnasta Helsingissä? Huoli kohdistuu eritoten tekeillä oleviin monikymmenkerroksisiin rakennuksiin. Onko kukaan tai mikään taho kontrolloinut, ettei niihin ole käytetty ”liikaa ilmaa” sisältävää betonia? Tämä ”liika ilma”on ollut selityksenä purkutuomion saaneiden rakennelmien betonin heikkoudelle.
Kysymys on aiheellinen, koska rakennusliikkeiden omavalvonta ei näytä olevan kunnossa, mistä kertovat mainitut rakentamisen epäonnistumiset. On varhaista puhua jäävuoren huipusta, mutta mielenkiinnolla odotan esimerkiksi siltojen lujuustutkimuksia.
Helsingissäkin on havaittu heikkouksia.
Ei tarvinne erikseen sanoa, millainen katastrofi 20–30-kerroksisen talon sortuminen olisi. Eikä sortuman aikaansaaminen edellytä kuin muutaman alimman kerroksen kantavan rakenteen heikkoa kestävyyttä, ”liikaa ilmaa” käytetyssä betonissa.
Pietarilaiset tuttavani kertoivat, etteivät he halua ostaa asuntoa alimmasta, eivätkä ylimmästä kerroksesta edes uusista taloista. Alakerrasta eivät siksi, että sinne pääsevät varkaat. Ylimmästä kerroksesta eivät siksi, että katot vuotavat. Helsinkiin kerrostaloja rakentavilla rakennusliikkeillä on tietääkseni referenssejä myös Venäjälle rakentamisesta. Siitäkö kertoo Pitsitalon vuotava katto?
Seppo Suhonen
Iisalmi
uutiskirje 
