Perusta Suomen menestykselle on maksuton opetus, todettiin korkeasti koulutettujenkeskusjärjestön Akavan Sivistys kuuluu kaikille -juhlaseminaarissa tiistaina.
Sivistyneen yhteiskunnan merkkinä keskusjärjestön puheenjohtaja Sture Fjäder piti sitä, että jokaisella yksilöllä on mahdollisuus hakea yleisesti kustannetulla koulutuksella parempaa elintasoa.
Hankolaisen kirvesmiehen poikana Fjäder totesi, ettei seisoisi Akavan juhlaseminaarissa puhumassa ilman maksutonta koulutusta.
Perusta Suomen menestykselle ovat Fjäderin mukaan 1921 voimaan astunut oppivelvollisuuslaki, hyvä ammattikoulutus ja laadukas korkeakouluopetus.
Tietotekniikan lukutaitoa tarvitaan
Tilaisuudessa puhuneiden tutkijoiden mukaan sivistykselle on uutta tilausta ja sen arvostus on kasvussa. Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan yleissivistys on Suomessa perinteisesti tarkoittanut historian tuntemusta.
– Osaamme Ranskan vallankumouksen vuosiluvut, mutta emme ymmärrä, kuinka esimerkiksi liikenteen autonomia vaikuttaa kaupunkikuvaan. Sivistys ei ole tarkoittanut ajattelukykyä.
Halava oli huolissaan kansalaisten lukutaidosta, oppimismotivaatiosta ja kuinka selviämme uusista tietotekniikan vallankumouksista.
– Kun muistaa seitsemää veljestä, lukutaito on ollut pikemminkin pakko. Näin käy varmaan toisen internetin aikakaudella. Meidän lapsemme todennäköisesti opettavat meille, miten maailma avautuu.
Hän ideoi, että oppimisen kannalta olisi viisaampaa perustaa 20 – 30-vuotiaille ja taas 50 – 60-vuotiaille omat ”koulut”.
Oppimisesta pitää tehdä osa työelämää. Kolme koulutuspäivää vuodessa ei riitä, Halava totesi.
Kasvatuksen keskiöön moraali
Helsingin yliopiston Euroopan historian professorin Laura Kolben mukaan ihminen tulee yhteisönsä jäseneksi ja osaksi sivistystä vasta tiedon ja kommunikaation kautta.
Hän arvosteli erilaisiin vempaimiin perustuvaa tulevaisuususkoa. Kolben mukaan tulevaisuus rakennetaan kuitenkin arvoille.
– Meidän pitää keskittyä enemmän moraaliseen kasvatustyöhön. Niissä ei ole juuri tapahtunut mitään sen jälkeen, kun antiikin hyveet määriteltiin. Tahto ”olla ihmisiksi” on aika samanlainen kulttuurista riippumatta.
Tiedon ähky sivistyksen vastakohta
Kolben mukaan sivistyksen vastakohta on tiedon ähky. Tiedon suodattamiseen ei ole aikaa. Jotta tiedon palaset voisi ymmärtää kokonaisuudeksi, siihen tarvitaan aikaa, joutilaisuutta.
Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila tähdensi, että tiede on vaurauden lähde ja maailmankuvien rakennusaines.
– Tieto auttaa jäsentämään maailmaa. Sivistys on sellaiset asiat, joiden avulla on helpompi ymmärtää maailmaa, vaikka aamuisten uutisten jälkeen se on vaikeaa, Mannila viittasi Manchesterin terrori-iskuun.
lehti 