Kilpailukykysopimuksessa päätetty kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahaleikkaus realisoituu näinä viikkoina puolelle miljoonalle palkansaajalle. Kun kesäloma alkaa, palkkapussi on 400–700 euroa pienempi kuin viime kesänä, kertoi Yle Uutiset sunnuntaina. Lomarahoja leikataan 30 prosenttia tämän kesän lisäksi myös vuosina 2018 ja 2019.
Ylen uutista on jaettu Facebookissa yli 16 000 kertaa. Uutisen sisältämä JHL:n tekemä laskelma on herättänyt monet tajuamaan, mitä kilpailukykysopimus todella omalla kohdalla tarkoittaa. Kesäsuunnitelmat menevät ainakin osittain uusiksi.
Uutista on myös kritisoitu. JHL:n laskelmassa on verrattu kuukausipalkkaa ja lomarahaleikkausta euroina. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen laski jo sunnuntaina, että verotuksen muutosten takia lomarahaleikkauksen nettovaikutus tuloihin on käytännössä nolla. Hallitus kompensoi leikkauksen vaikutusta veronkevennyksillä ja kevennyksillä sosiaaliturvamaksuihin.
– Lomarahan leikkaus saattaa kuitenkin tuntua suuremmalta, koska se näkyy kerralla ja veronkevennykset kertyvät koko vuoden aikana, Kärkkäinen totesi Twitterissä.
Kaikki siis hyvin? Kukaan ei häviä, koska julkinen sektori säästää ja yritykset saavat siitä jollain oudolla tavalla lisää kilpailukykyä, ja palkansaajien käytettävissä olevat rahat säilyvät ennallaan.
Mielestäni ei.
Kirjoitin uusimman Kansan Uutisten painetun numeron pääkirjoitukseksi kysymyksen, että Palkat valtion maksettaviksi?. Juuri tästä on kysymys lomarahaleikkauksen kompensoinnissakin. Palkansaajat maksavat mutkan kautta yhä suuremman osan itse omasta palkastaan. Tässä tapauksessa se tapahtuu veronkevennysten kautta, jolloin paineet julkisen sektorin lisäsäästöihin kasvavat. Lomarahaleikkauksen kohteena olevien työpaikat vaarantuvat, muiden palvelut heikkenevät.
Ylen haastattelema Ritva Hagström sanoi olevansa iloinen veronmaksaja. Meitä on monta muutakin, jotka haluamme, että työnantaja maksaa koko palkan, josta me maksamme asiaan kuuluvat verot.
”Lomarahaleikkaus on epäoikeudenmukaisimpia ja törkeimpiä temppuja, mitä suomalaisilla työmarkkinoilla on tehty”, uutista kommentoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja muistutti taas kerran, että vasemmistoliitto on ainoa eduskuntapuolue, joka vastusti kikyä.
Hän kirjoitti Facebookissa maanantaina, että palkkojen leikkaaminen tällä tavalla on epäoikeudenmukaista – tai haastatellun keittäjän sanoin ”aivan perseestä”.