EU:n rahoittamassa MYPLACE-hankkeessa tutkittiin vuosina 2011–2015 nuorten poliittista, sosiaalista ja kansalaisosallistumista. Aineistoja kerättiin 14 maasta 26 paikkakunnalta. Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 17 000 16–25-vuotiasta nuorta.
Suomessa tutkimusta tehtiin Itä-Suomen yliopistossa, ja tutkimusalueina olivat Kuopio sekä Pielisen Karjala (Lieksa ja Nurmes). Kyselyihin vastasi vajaat 900 satunnaisotannalla valittua nuorta, ja teemahaastatteluihin osallistui noin 60 nuorta.
Aineiston pohjalta syntyi 24.5. julkistettu artikkelikokoelma Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi, jonka ovat toimittaneet professori Vesa Puuronen ja projektitutkija Kari Saari.
41 prosenttia nuorista ei uskonut, että poliitikot olisivat kiinnostuneita heistä.
Joustava aktiivisuus yleistä
Kyselyn vastaajista vajaa puolet ilmaisi olevansa kiinnostuneita politiikasta. Politiikka käsitettiin lähinnä puoluepolitiikkana ja äänestämisenä. Yhteiskunnallinen osallistuminen ja kantaaottaminen oli kuitenkin laajempaa. Nuoret olivat esimerkiksi allekirjoittaneet adresseja tai boikotoineet tai ostaneet tiettyjä tuotteita poliittisista, eettisistä tai ympäristösyistä. Myös järjestöihin, kuten urheiluseuroihin, opiskelijajärjestöihin ja ammattiyhdistyksiin, kuuluminen oli tavallista.
– Nuoria ei voi pitää yhteiskunnallisesti välinpitämättöminä. Individualistinen, vapaaehtoisuuteen, joustavuuteen perustuva osallistuminen oli hyvin yleistä, summasi Kari Saari kirjan julkistamistilaisuudessa.
– Suomalaisnuoria huolestuttivat nuorisotyöttömyys, nuorten syrjäytyminen, vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, maahanmuuttopolitiikka, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen epätasa-arvo, tuloerojen kasvu, Saari listasi.
Palvelujen ja turvaverkkojen puolesta
Tuki hyvinvointivaltiolle ja tasa-arvoajattelulle oli vahvaa. Kyselyssä lähes kaksi kolmannesta yhtyi väitteeseen, että ”tuloerojen pitäisi olla pienemmät”. Teemahaastatteluissa saivat kiitosta työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmä, yhteiskunnan tukiverkostot, koulutusmahdollisuudet ja julkinen terveydenhuolto. Tärkeänä pidettiin sitä, että nämä olivat tasavertaisesti kaikkien yhteiskunnan jäsenten saatavilla.
Kun teemahaastatteluissa kysyttiin mielikuvia eri puolueista, vasemmistoliittoon liitettiin muun muassa julkisten palvelujen ja tasa-arvon puolustaminen sekä ihmisläheisyys. Tämä ei kuitenkaan ollut juuri näkynyt äänestyskäyttäytymisessä.
Pielisen Karjalassa ylivoimainen suosikkipuolue oli perussuomalaiset, jonka koki itselleen läheisimmäksi 46 prosenttia nuorista. Vaikka he määrittelivät sen yleensä oikeistopuolueeksi, sekin nähtiin hyvinvointivaltion ja ”tavallisten” tai heikko-osaisten ihmisten puolustajana sekä ylikansallisen kapitalismin vastustajana. Mielikuvat ovat toki sittemmin saattaneet muuttua perussuomalaisten hallituspolitiikan johdosta.
Perussuomalaisten suosio kytkeytyi vahvasti maahanmuuton ja vähemmistöjen vastaisuuteen. Kielteiset asenteet etnisiä vähemmistöjä kohtaan olivat tavallisia. Esimerkiksi 38 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väitteestä, että somalialaiset maahanmuuttajat ovat ”yleensä rehellisiä ja työteliäitä ihmisiä”. Samaa mieltä oli vain 21 prosenttia.
Yllättävän kielteistä oli asennoituminen myös vanhaan suomalaiseen vähemmistöön romaneihin. 62 prosenttia nuorista oli eri mieltä väitteestä, että ”romanit antavat positiivisen panoksen yhteiskunnan kehitykselle”.
– Verrattuna muihin MY-PLACE-tutkimuksen maihin kielteisempi suhtautuminen oli vain Unkarissa, Slovakiassa ja Georgiassa, Saari kertoi.
Politiikan kieli nuorten tasalle
Maahanmuuttovastaisuus liittyi usein vääriin käsityksiin esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajat saisivat muita parempia palveluja ja sosiaaliturvaa.
Kirjan loppuun laatimissaan politiikkasuosituksissa Saari ja Puuronen esittävätkin, että ennakkoluulojen vähentämiseksi tulisi lisätä tietoa maahanmuuttopolitiikasta, kuten myös vähemmistökielistä ja -kulttuureista.
Myös monikulttuurista nuorisotyötä tarvitaan, jotta taustoiltaan erilaiset ihmiset kohtaisivat ja tottuisivat toisiinsa arjessa.
Oikeistopopulismin suosio kytkeytyy myös nuorten heikkoon luottamukseen perinteiseen politiikkaan.
41 prosenttia tutkituista nuorista ei uskonut, että poliitikot olisivat kiinnostuneita heistä.Puurosen ja Saaren suositusten mukaan poliitikkojen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota nuorille tärkeisiin asioihin, kuten nuorisotyöttömyyteen ja opiskelumahdollisuuksiin, ja ilmaista asiat sellaisella kielellä, jota nuoret ymmärtävät.
Vesa Puuronen, Kari Saari (toim.): Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi. Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisotutkimusseura, 2017. 316 sivua.
lehti 