Äärikansallinen populistipuolue oli 25 prosentin kannatuksellaan selvästi suosituin vaihtoehto EVAn tutkimuksessa, jossa mitattiin kolmen kuvitteellisen populistipuolueen suosiota. Toiseksi eniten suosiota saisi radikaalivihreä puolue, jota äänestäisi 11 prosenttia vastaajista.
Vasemmistopopulistinen puolue jäisi kolmanneksi vain seitsemän prosentin kannatuksellaan. Näin selviää tänään julkaistusta EVA Raportista Tyytymättömyyden Siemenet – Mistä populismi tulee?
Raportin mukaan suomalaisen populismin kova ydin löytyy eliittien ja globalisaation vastaisuudesta. Tästä kasvualustasta haarautuu asennetasolla kaksi erilaista populistista ulottuvuutta, joista toinen nojaa maahanmuuttovastaisuuteen ja toinen tuloerojen ja markkinatalouden vastustukseen.
EVAn raportti määrittelee populistisiksi myös arvot, jotka ovat olleet pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisen kannalta perusasioita.
Kansallismielisille tärkein asia on maahanmuuttokriittisyys. Globalisaatiota kritisoidaan ja eliittejä vastustetaan.
EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa (2017) esitetty kuvitteellinen kansallismielinen puolue voisi olla perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaan Jussi Halla-ahon puheenjohtajakampanjassaan markkinoima puolue.
Vahva johtaja palauttaa vallan eliiteiltä kansalle
Kansallismielisen nativistiseksi populismiksi kutsutun maahanmuuttovastaisuuteen nojaavan puolueen kannattajat uskovat ongelmien johtuvan liian avoimista rajoista, maahanmuutosta ja globalisaatiosta, jonka nähdään vieneen työpaikkoja ja heikentäneen kansallista päätösvaltaa.
Halla-aho on globalisaation vastaisuuden käärinyt Euroopan unionin vastustamiseksi. Sen sijaan hän ei täytä vahvan johtajan mittoja perinteisessä mielessä.
Kansallismieliset haluavat vahvan johtajan sekä kuria ja järjestystä.Tavoitteena on vallan palauttaminen epäluotettavilta eliiteiltä kansalle.
Suomessa perussuomalaiset ja Ruotsissa ruotsindemokraatit ovat lähimpiä esimerkkejä nativistisesta populismista. Presidentti Donald Trump on vastannut äänestäjien vahvan johtajan kaipuuseen.
Eriarvoisuuden vastaisuus populismin pakkopaitaan
EVAn tutkimuspäällikön Ilkka Haaviston mukaan toinen populismin haara – egalitaristinen – kavahtaa sekin globalisaatiota ja eliittejä. Sen kannattajat myös vastustavat markkinoita ja tuloerojen kasvua.
Tärkein asia on eriarvoisuuden vastustaminen. Egalitaristien mielestä globalisoituminen hyödyntää pientä eliittiä, joka huolehtii lähinnä omista eduistaan.
Tätä suuntausta Haavisto pitää vasemmistopopulisteille tyypillisenä ympäri maailmaa. Hän luokittelee muun muassa Syrizan Kreikassa ja Podemosin Espanjassa vasemmistopopulisteiksi. Kannattajia hän löytää myös Latinalaisesta Amerikasta.
EVAn raportti määrittelee populistisiksi myös arvot, jotka ovat olleet pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamisen kannalta perusasioita. On tähdätty eriarvoisuuden poistamiseen ja tuloerojen kaventamiseen. Vasemmiston ja oikeiston ero raportissa nähdään lähinnä kulttuuriseksi.
Korkea koulutus ehkäisee populismia
Koulutustaso on vahvasti yhteydessä asenteiden populistisuuteen. Yliopistokoulutuksen saaneiden asenteet ovat selvästi vähemmän populistisia kuin vain peruskoulun varaan jääneiden.
Mitä matalampi koulutus, sitä suurempi todennäköisyys on jäädä työttömäksi tai kokea tulonjako epäreiluksi.
Ikäryhmistä vähiten asenteiltaan populistisia ovat 18–25-vuotiaat. Toisaalta nuorempien vastaajien demokratia-asenteet poikkeavat varttuneempien asenteista. Heistä alle puolet pitää demokraattisesti hallitussa maassa elämistä ehdottoman tärkeänä, kun esimerkiksi 1950-luvulla syntyneistä näin ajattelee yli 70 prosenttia.
EVA Raportin Tyytymättömyyden siemenet artikkelit ovat kirjoittaneet, politiikan tutkija Francis Fukuyama, kolumnisti Fareed Zakaria, valtiotieteiden maisteri Juha Ylisalo, EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sekä EVAn johtaja Matti Apunen, joka artikkelissaan haastattelee taloustieteen nobelisti, professori Bengt Holmströmiä.
uutiskirje 
