Sosioekonominen oikeudenmukaisuus ei kaikilta osin toteudu terveydenhuollossa, kertoo Sonja Lumpeen väitöstutkimus. Siinä tutkittiin sepelvaltimotoimenpiteitä sekä vältettävissä olevia kuolemia, joita käytetään terveydenhuollon saatavuuden ja laadun indikaattorina.
Lumme tutki rekisteritietoja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksista ja pallolaajennuksista vuosina 1995–2010. Hyvätuloisia suosiva eriarvoisuus jatkui koko tarkastelujakson ajan.
– Aiempien tutkimusten tuloksista poiketen epäoikeudenmukaisuus ei vähentynyt vaikka sepelvaltimotoimenpiteiden tarjonta kasvoi merkittävästi, toteaa Lumme.
Epäoikeudenmukaisuus kasvoi erityisesti nuoremmilla potilailla, eli 45–64-vuotiailla.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että sosioekonomiset erot terveyspalveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa ovat kasvaneet. Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin sellaisiin kuolemansyihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla.
Epäoikeudenmukaisuus oli suurempaa erikoissairaanhoidon keinoin vältettävissä olevissa kuolemissa, mutta myös perusterveydenhuollon keinoin estettävissä kuolemissa havaittiin epäoikeudenmukaisuutta.
Hyvätuloisilla esiintyi myös erityisen vähän astma-, diabetes- ja epilepsiakuolemia verrattuna huonotuloisiin.
– Suurimmassa hoidon tarpeessa olevat pitää tunnistaa ajoissa paremmin ja kohdentaa terveydenhuollon palveluita heille, Lumme kertoo tutkimuksensa johtopäätöksistä.
– Palveluiden järjestämistä ja terveydenhuollon toiminnan tuloksellisuuden arviointia varten tullaan tarvitsemaan tietoja palveluiden tarpeesta ja hoidon oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Tässä tutkimuksessa kehitettiin menetelmiä, joita voidaan hyödyntää tämänkaltaisen tiedon tuottamisessa.
uutiskirje 
