Joka viikko suomalaisissa leipäjonoissa seisoo, huomattava osa apuvälineistään tukea hakien, noin 20 000 ihmistä, joiden joukossa on paljon nuoria. (Yle A-studio 26.4.)
Verotuksen tavoitteena on kerätä varoja julkisen sektorin toiminnan rahoittamiseen. Sen keskeiset periaatteet ovat kansalaisten veronmaksukyky ja oikeudenmukaisuus: jokaisen pitäisi maksaa veroja taloudellisten voimavarojensa mukaan, samanlaisessa taloudellisessa asemassa olevia kansalaisia pitäisi käsitellä samalla tavalla, ja eri tulotasoilla olevien pitäisi maksaa eri määriä.
Niin ei tällä hetkellä näytä olevan, sillä verohallinnon tilastojen mukaan verovuonna 2015 maksettiin verovapaita osinkoja 18,6 miljardia euroa. Maksetuista 29,6 miljardin osingoista henkilöasiakkaat saivat 4,1 miljardia, joista verovapaina 1,8 miljardia, yritykset ja yhteisöt 17,5, miljardia, joista verovapaina 16,8 miljardia.
Verotuksen keskeisistä periaatteista lipsuminen jatkuu.
Jos verolait olisivat olleet verotuksen keskeisten periaatteiden mukaisia ja verovapaista osingoista olisi voitu periä esimerkiksi keskimääräinen pääomavero noin 30 prosenttia, yhteiskunta olisi saanut osingoista lisärahaa noin 5,5, miljardia, jolla leipäjonot olisivat lyhentyneet ja köyhyys vähentynyt.
Summasta olisi jäänyt vielä valtion velan lyhennykseenkin. Mikäli vielä sen lisäksi tai vaihtoehtona yhtiöissä olisi päätetty, että osinkoja jaetaan vähemmän ja osa voitoista käytetään investointeihin, uusia työpaikkoja olisi syntynyt, verotulot olisivat lisääntyneet, ja työttömyysmenot olisivat alentuneet.
Verotuksen keskeisistä periaatteista lipsuminen jatkuu. Eduskunta hyväksyi hallintarekisteriuudistuksen, joka muun muassa verottajan ja poliisin mukaan mahdollistaa veronkierron laajemmin kuin järjestelmä, jossa laissa edellytetään kaikkien omistusten olevan suoraan omistajan nimissä keskitetyssä julkisessa järjestelmässä. (Yle Uutiset 2.5.)
Taito Taskinen
Kuopio
uutiskirje 
