Unicef: Koulutuksen tasa-arvo heikkenemässä Suomessa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Unicef tutki, millaisia ongelmia rikkailla mailla on toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Maiden välillä on suuria eroja eikä valtion varakkuus selitä suoriutumista. Esimerkiksi Yhdysvallat pärjää heikosti tutkimuksessa.

Rikkaissa maissa joka viides lapsi elää suhteellisessa köyhyydessä ja joka kahdeksas lapsi ei saa riittävästi terveellistä ja turvallista ruokaa, paljastaa Unicefin tuore Report Card -tutkimus.

Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan, että kotitaloudella on käytössään alle 60 prosenttia maan väestön keskimääräisestä käytössä olevasta tulosta.

Vuosittainen Report Card -tutkimus tarkastelee lasten tilannetta 41 EU- ja OECD-maassa. Tuorein Report Card 14: Building the Future -tutkimus käsittelee rikkaiden maiden tilannetta omien lastensa suhteen.

YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2015, vuosituhattavoitteiden umpeutuessa, uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niiden tarkoituksena on vuoteen 2030 mennessä poistaa äärimmäinen köyhyys, edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä suojella maapallon kantokykyä.

Koulutuksen tasa-arvo heikkenee

Kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu hyvä koulutus. Missään maassa lapset eivät saavuta kaikkia perustason taitoja yläkoulun päättyessä. Suomi kuuluu parhaiten suoriutuvien maiden joukkoon yhdessä Viron, Kanadan ja Japanin kanssa.

– Koulutukseen liittyy meillä kuitenkin huolestuttavaa kehitystä, toteaa Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

– Olemme aina saaneet olla ylpeitä tasa-arvoisesta koulutuksestamme, mutta uusimmat koulutustutkimukset näyttävät selvästi, että kotitausta on alkanut huolestuttavasti vaikuttaa oppimistuloksiin. Samoin alueelliset erot ovat suuret.

Lapsiköyhyys yleistä

Entä tavoite ”ei köyhyyttä”? Keskimäärin joka viides lapsi rikkaissa maissa elää köyhyydessä. Eri maiden kesken on suuria eroa. Tanskassa, Islannissa ja Norjassa joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä, kun vastaava luku Israelissa ja Romaniassa on joka kolmas.

Tavoite: ei nälkää. Keskimäärin joka kahdeksas lapsi ei saa riittävästi terveellistä ja turvallista ruokaa. Huonoin tilanne on Meksikossa ja Turkissa (joka kolmas lapsi). Myös Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tilanne on heikko, vaikka maat ovat vauraita (joka viides lapsi).

Tavoite: terveys ja hyvinvointi. Vastasyntyneiden kuolleisuus on laskenut dramaattisesti suurimmassa osassa tutkimusmaita. Myös nuorten itsemurha-, synnytys- ja juopumusluvut ovat laskussa.

Kuitenkin keskimäärin joka neljäs nuori kärsii kahdesta tai useammasta psyykkisestä oireesta useammin kuin kerran viikossa.

Suomi viides kokonaisarviossa

Tutkimus asettaa maat suuntaa-antavaan järjestykseen sen suhteen, miten ne suoriutuvat yhdeksän lasten kannalta tärkeimmän kestävän kehityksen tavoitteen toteuttamisessa. Vertailu perustuu olemassa olevaan tilastotietoon.

Suomi sijoittuu kokonaisvertailussa viidenneksi. Ykkönen on Norja. Heikoimmin kestävää kehitystä lapsille toteuttavat Chile, Bulgaria ja Romania. Yksikään tutkimuksen maa ei suoriudu kiitettävästi kaikkien tavoitteiden toteuttamisesta.

Maiden välillä on suuria eroja eikä valtion varakkuus selitä suoriutumista. Esimerkiksi Slovenia pärjää huomattavasti paremmin kuin monet sitä vauraammat maat. Yhdysvallat taas sijoittuu 41. maan vertailussa 37:ksi, vaikka se on yksi maailman rikkaimpia maita.

Joidenkin tutkimuksen indikaattorien – esimerkiksi epätasa-arvon, nuorten psyykkisten ongelmien ja ylipainon – suhteen huolenaihetta on suurimmassa osassa rikkaita maita.

Kahdessa kolmasosassa maita tulotasokuilu köyhimpien lapsiperheiden ja keskiarvoperheiden välillä on syventynyt vuodesta 2008. Suurimmassa osassa maita myös 11–15-vuotiaiden lasten ylipaino on yleistynyt.