Tällä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sai aikaan mylläkän tiistaina:
– Olemme varmaan kaikki tietoisia siitä, että tämä niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen, mutta ei se ole sinänsä mikään ongelma, koska ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on, ja kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle ei kuulu mitään huonoa vaan kuuluu hyvää, hän sanoi eduskunnan keskustellessa julkisen talouden suunnitelmasta.
Pakkoyhtiöittäminen tuli sosiaali- ja terveysuudistukseen runsas vuosi sitten keväällä 2016. Sitä perusteltiin EU-pakolla niin kuin monia muitakin asioita, joissa EU-pakkoa ei todellisuudessa ole. Viimeksi sellainen oli hallintarekisterilaki.
Hallitus ajoi yhtiöittämispakkoa niin sanotusti kuin käärmettä pyssyyn. Päätös tehtiin yllättäen ilman virkavalmistelua, mistä tuli rapsut lainsäädännön arviointineuvostolta: ”Esitysluonnoksessa tulisi esittää tarkempi arvio siitä, miten resurssien siirto perusterveydenhuoltoon ja yhtiöittäminen vaikuttaisivat sairaaloiden päivystysvalmiuteen, erikoislääkärien saatavuuteen ja laboratorioihin ja kuvantamiseen.”
Yhtiöittäminen keskeistä viime keväänä
Pakkoyhtiöittäminen kaatunee tällä viikolla perustuslakivaliokunnassa. Yhtäkkiä se ei olekaan hallitukselle mikään ongelma.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus menee hyvään suuntaan, jos yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) keskiviikkona STT:lle.
Sipilän mukaan muutosvaatimuksiin on jo valmistauduttu ja korjaukset saadaan tehtyä nopeasti.
Huhtikuussa 2016 oli toinen ääni kellossa.
– Perusviestimme on se, että yhtiömuoto on se tapa, jolla tästä voi mennä eteenpäin niissä perustason palveluissa ja niissä erityistason palveluissa, jotka ovat valinnanvapauden piirissä, sanoi peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).
Tuolloin vielä sisäministerinä toiminut Orpo täydensi, että ensisijaisesti lähdetään yhtiömuodosta, mutta jatkovalmistelussa katsotaan, löytyykö muita muotoja tuotannon ja järjestämisen erottamiseen. Hän jatkoi, että yhtiömuoto on läpinäkyvä ja helposti johdettavissa oleva tapa järjestää tuotanto ja hallinto.
Yritysvetoinen malli toista kautta
Kokoomus on valmis pakon edessä luopumaan pakkoyhtiöittämisestä, jotta sen kuningasidea valinnanvapaudesta toteutuisi.
”Hallituksen sote-esityksen keskeisimmät ongelmat eivät kuitenkaan olleet vain yhtiöittäminen vaan valinnanvapauden nimellä kulkeva palveluiden laajamittainen ulkoistaminen ja verovaroin pyörivän noin kymmenen miljardin bisneksen turvaaminen monikansallisille terveyskonserneille. Nämä ongelmat eivät ratkea luopumalla pakkoyhtiöittämisestä, vaan koko valinnanvapausesityksestä”, kommentoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Facebookissa keskiviikkona.
Anderssonin mukaan hallituksen tavoite on edelleen toteuttaa ennennäkemättömän suuri julkisten hyvinvointipalveluiden markkinaehtoistaminen.
”Tästä se aikoo pitää kiinni, kävi yhtiöittämisvelvoitteelle miten vaan.”
Andersson uskoo hallituksen hakevan ratkaisua, jossa yritysvetoinen malli toteutettaisiin mahdollisimman laajasti myös ilman pakkoyhtiöittämistä.
Isot ongelmat säilyvät
”Se tarkoittaisi, että kaikki hallituksen esityksen isot ongelmat säilyvät: palveluketjut pirstoutuvat ja pompottelu toimipisteestä ja jonosta toiseen tulee jatkumaan. Isojen yrityskonsernien mahdollisuus kermankuorintaan säilyy jos yksityiset firmat voivat siirtää kallista hoitoa tarvitsevat eteenpäin maakunnan vastuulle. Kustannukset nousevat, kun suuremmilta osin verorahoitteisten palveluiden piiriin siirtyy entistä useampi potilas. Kun järjestelmä itsessään maksaa enemmän mutta kustannusten noususta pitää säästää, on se mahdollista vain karsimalla palveluita tai nostamalla asiakasmaksuja reippaasti.”
SOSTE: Haavoittuvimmat eivät juuri hyödy
Valinnanvapausesityksen ongelmia on koonnut esimerkiksi kattojärjestö Suomen sosiaali ja terveys SOSTE lausunnossaan hallintovaliokunnalle 8.6..
Valinnanvapausjärjestelmässä tuottajakunnan pirstoutuneisuus vaikeuttaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteutumista. Riskinä on, että ihmiset löytävät yhä huonommin palveluiden äärelle, lausunnossa muun muassa todetaan.
SOSTEn mukaan erityisesti palveluja paljon tarvitseville ihmisille järjestelmä on monimutkainen ja monipolvinen erilaisine valintoineen. 10–15 prosenttia väestöstä käyttää 70–85 prosenttia sotekustannuksista, mutta kaikkein haavoittuvimmat eivät juuri hyödy valinnanvapaudesta, lukuun ottamatta esimerkiksi henkilökohtaisen budjetoinnin kautta toteutettuja palveluita.
Valinnanvapausjärjestelmä ei SOSTEn mukaan tuo myöskään säästöjä, mutta se sisältää paineen nostaa asiakasmaksuja, koska hallitus on linjannut, ettei sote-uudistus saa kiristää verotusta.
”Palvelumaksuissa maksurasitus kohdistuu erityisesti pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville ihmisille. He ovat usein pienituloisia, eläkeläisiä ja työttömiä. Asiakasmaksujen korotukset estäisivät yhdenvertaisuuden toteutumisen ja lisäisivät osaltaan tarvetta kalliimpiin palveluihin”, toteaa SOSTE.
lehti 