Hallituksen odotukset kuntatalouden säästöistä ovat reippaasti ylimitoitettuja. Hallituksen käynnistämien kuntatalouden sopeutustoimien on määrä kohentaa kuntien taloutta 765 miljoonalla eurolla.
Todellisuudessa säästöt ovat jäämässä kauaksi tavoitteesta. Kuntaliiton kyselyssä kunnat arvioivat säästöjä kertyvän noin 220 miljoonaa euroa. Se on vain kolmasosa hallituksen arviosta.
Hallitus kehui puoliväliriihen yhteydessä kuntatalouden onnistuneista sopeutustoimista. Kerrottiin, että säästöissä ollaan pääsemässä maaliin.
– Tämä ei pidä paikkaansa, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Hänen mukaansa kunnista on tullut hallituksen näkemyksiin nähden päinvastaista viestiä, joten Kuntaliitto päätti tutkia asian. Kunnille ja sairaanhoitopiireille osoitettu kysely toteutettiin touko – kesäkuun vaihteessa. Siinä selvitettiin hallitusohjelman keskeisten kuntien sopeuttamistoimien vaikutuksia kuntien talouteen.
Punakallio antaa kyselyn toteuttamisesta kiitosta myös valtiovarainministeriölle.
– Saimme hyödyllistä tietoa, joka toivottavasti otetaan huomioon.
Valtionosuudet supistuvat
Toteutumattomat säästöt pienentävät kuntien valtionosuuksia. Punakallion mukaan suurin kuntatalouteen vaikuttava hallituksen toimenpide on työmarkkinoiden kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuusleikkaus.
Hallituksen arvion mukaan vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla tuo kunnille 190 miljoonan euron säästöt vuosina 2016 ja 2017. Kuntien valtionosuuksia leikataan vastaavalla summalla.
Kyselyn perusteella säästöä on kertymässä vain 60 miljoonaa euroa. Suuri osa kunnista katsoo, ettei vuosityöajan pidennyksestä realisoidu lainkaan rahamääräisiä säästöjä.
– Valtionosuuksien leikkaukset toteutetaan kuitenkin hallituksen arvion mukaisesti, ei reaaliseen tilanteen.
Tosin valtionosuuksia tarkistetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Korjaus tulee pari – kolme vuotta jälkijunassa.
Säästösummaan on päädytty mekaanisesti laskemalla hinta 24 tunnin vuotuiselle työpanokselle ja sen on ajateltu suoraan vähentävän kuntien uuden työvoiman ja sijaisten palkkauskustannuksia.
Punakallion mukaan laskukaava ei kuitenkaan vastaa todellisuutta kuin korkeintaan osittain.
Päivähoito maksaa
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva pieni- ja keskituloisten perheiden päivähoitomaksujen alennus pienentää kuntien tuloja noin 100 miljoonalla eurolla. Monissa kunnissa varhaiskasvatuksen maksutulot alenevat 30 – 40 prosentilla.
Kuntien oman arvion mukaan varhaiskasvatusmaksujen alentaminen vähentää kuntien maksutuloja arvioitua enemmän. Lisäksi maksujen alentaminen johtaa kysynnän kasvuun, mikä puolestaan lisää kustannuksia ja aiheuttaa investointitarpeita.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja henkilöstömitoituksen väljentäminen eivät tuo hallituksen vaikutusarvioiden mukaisia säästöjä kuntien kustannuksiin. Säästötavoitteesta on toteutunut vain neljäsosa.
Monissa kunnissa päivähoitoa ei ole rajattu, eikä henkilöstöä ole vähennetty mitoituksen sallimalle tasolle.
– Joissakin kunnissa säästömahdollisuudet on käytetty täysimääräisesti. Toisissa säästötoimia ei ole tehty, koska ei ole talouden puolesta pakko. Päivähoito nähdään kunnissa usein vetovoimatekijäksi.
Todellisuuden ja kuvitelmien ero
Ensi vuoden alussa voimaan astuvan terveydenhuoltolain uudistukselle on laskettu 260 miljoonan euron säästöt vuonna 2019. Kaikkiaan 11 sairaanhoitopiiristä vain 3 arvioi uudistusten tuovan minkäänlaisia säästöjä.
– Tässä on valtava ero arvioiden välillä, Punakallio sanoo.
Raskaampien palvelumuotojen kustannuksia pyritään hillitsemään parantamalla omais- ja perhehoitajien etuja. Omais- ja perhehoitoa kehittämällä on saatu vain 30 miljoonan euron säästöt. Hallitus kuvitteli säästöt 135 miljoonaksi euroksi.
Sote-maksujen korotuksilla on onnistuttu keräämään kuntiin noin 105 miljoonan euron lisätulot. Se on kuitenkin vähemmän kuin hallituksen 150 miljoonan euron tavoite.
– Maksuja ei ole kaikkialla nostettu, kun ei ole tarvinnut. Esimerkiksi Helsinki ja Espoo eivät ole käyttäneet mahdollisuuttaan nostaa maksuja.
Realismia, kiitos!
Punakallion mukaan tilanne ei ole kuntatalouden kannalta kuitenkaan niin musertava, kuin hallituksen tavoitteiden ja todellisuuden valtavasta erosta voisi kuvitella.
Ansio ei kuitenkaan kuulu hallitukselle vaan kunnille. Ne ovat Punakallion mukaan omilla toimillaan tasapainottaneet talouksiaan.
– Käytössä on ollut valtavan pitkä lista erilaisia säästötoimia.
Hallitus on Punakallion mukaan turhan tiukasti ripustautunut hallitusohjelmassa mainittuihin toimenpiteisiin ja niille asetettuihin laskennallisiin tavoitteisiin.
– Me toivomme arvioihin realistisuutta.
lehti 