Kirjastot – hyvää jatkoa vai hyvästit?

Viikon kysymys

Ylivoimainen enemmistö, 91 prosenttia kansalaisista, haluaisi turvata kirjastojen rahoituksen. Asia ilmenee Kantar TNS:n kyselytutkimuksesta.

Akavan Erityisalat ry:n toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, miksi kirjastot kuitenkin monilla paikkakunnilla kamppailevat supistuvan rahoituksen kanssa?

– Kun pienistä määrärahoista juustohöylällä leikataan, seurauksena on usein sivukirjastojen lakkauttaminen.

Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoo, että myös syrjäseuduilla tulee olla mahdollisuus kirjastopalveluihin. Miksi syrjäseutujen kirjastot ovat niin tärkeitä?

– Väestöltään keskittyvässä Suomessa pienille paikkakunnille tuntuu jäävän vain kolme K:ta: koulu, kirkko ja kirjasto. Kirjasto palvelee syrjäseuduilla paitsi kirjastona ja tietopalvelujen tarjoajana myös kokoontumistilana, jossa voi pitää konsertteja, näyttelyitä ja harjoittaa muuta kulttuuritoimintaa. Monella paikkakunnalla kirjasto on myös paikka, jossa nuoret voivat kokoontua.

Kansa näyttää arvostavan, että kirjastoissa on henkilökuntaa palvelemassa käyttäjiä. Vain neljäsosa vastaajista asioi mieluummin itsepalvelukirjastoissa.

– Itsepalvelukirjasto sopii ihmiselle, joka tietää mitä haluaa ja osaa etsiä. Ne myös paikkaavat puutteita, jos pienellä paikkakunnalla rahat eivät riitä kirjaston pitämiseen auki viikonloppuisin. Itsepalvelukirjasto ei kuitenkaan ole hyvä pääasiallisena toimintamuotona.

Kirjastot ovat laajentaneet valikoimaansa, ja monista kirjastoista saa lainata vaikkapa ompelukonetta ja kävelysauvoja. Kansa kuitenkin tuntuu haluavan kirjaston keskittyvän päätehtäviinsä, kirjoihin, lehtiin ja tietopalveluihin. Riittääkö se?

– Kirjastoja pitää kehittää päätehtäviensä pohjalta. Yksi osa kirjastojen tulevaisuutta on mielestäni opastaminen digi-taitoihin. Se on luontevampi rooli kirjastolle kuin ompelukoneiden lainaaminen.

– On entistä enemmän palveluja, jotka eivät ole käytössä perinteisellä tavalla tai niiden käyttö on helpompaa ja joutuisampaa tietoverkossa. Niiden käytön opastamisen pitäisi olla julkista palvelua. Se istuisi kirjastojen rooliin oikein hyvin.

Kirjastoilla näyttää olevan kansalaisten vankka tuki. Miten tämä saadaan näkyväksi, kun eduskunnassa ja kunnissa tehdään sivistykseen ja kirjastoihin liittyviä resurssiratkaisuja?

– Mielipiteen todellinen paino punnitaan tilanteessa, jossa joudutaan päättämään jaetaanko rahaa sulle, mulle vai kenelle. On myös kuntia ja kaupunkeja, jotka ymmärtävät panostaa sivistyspalveluihin ja kirjastoihin.