EU-parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsien hakkuiden rajoista keskusteluttaa: Suomen hallituksen ja teollisuuden ajaman linja jäi tappiolle. Tyytymättömimmät aikovat kiristää lobbausta, jotta linjaus muuttuu syksyllä Euroopan parlamentin täysistunnossa.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen painottaa, että tutkijoiden ja poliitikkojen pitäisi löytää yhteinen sävel.
– Mielenkiintoista on se, että siinä missä lobbauksen pitäisi olla yhdessä rintamassa, siihen emme edelleenkään pysty.
Kyllönen ihmettelee tutkijoiden näkemysten vähättelyä.
EU:n ympäristövaliokunnan selvällä enemmistöllä hyväksymä mietintö lähtee siitä, että metsien määrän kehitystä vertaillaan vuosiin 2000 – 2012.
Ympäristövaliokunnan kantaa arvostelleet ovat muun muassa todenneet, että laskentapohja voi johtaa siihen, että muilta EU-mailta on hankittava kalliilla rahalla hiilinielukiintiöitä. Hallitus ajoi myös linjausta, että uuden metsän istutus ja metsän kasvun nopeutuminen otettaisiin huomioon laskelmissa.
Ratkaisu löydettävissä neuvotellen
Tutkijoita edustava BIOS-tutkimusyksikkö pitää myönteisenä, että EU:n ympäristövaliokunnan päätös on linjassa tiedeyhteisön näkemysten kanssa.
Päätös luo taloudellisia kannustimia kestävämmälle metsien käytölle eli metsien hiilivarastojen kasvattamiselle ja pitkäikäisille puutuotteille. Tutkijoiden mukaan juuri näillä ratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta tehokkaimmin.
Kyllönen ihmetteleekin tutkijoiden näkemysten vähättelyä.
– Tutkimustiedon kaikensuuntainen dissaaminen on näissä väännöissä iso virhe. Biodiversiteettiä ei ohiteta parlamentin ympäristövaliokunnassa. Mutta edelleen koetetaan yhteistyön sijasta dissata tutkijoiden arviot.
Kyllönen kehottaakin päättäjiä yhteiseen pöytään tutkijoiden kanssa.
– Ratkaisut ovat varmasti löydettävissä, jos uskaltaisimme istua saman pöydän ääreen hakemaan niitä.
Suomen biokärki kapealla pohjalla
Kyllönen arvostelee Suomen hallituksen politiikkaa: Suomen biotalouden kärki on pyörinyt lähinnä biopolttoaineiden ympärillä.
– Nyt myöhemmin kun taktiikka vihdoin ymmärrettiin vääräksi, alettiin puhua myös kosmetiikasta, lääkkeistä, vaatteista, puutuotteista, muovin korvaamisesta puulla, rakentamisesta ja kaikesta siitä, mitä puusta voikaan tehdä.
– Huomattiin, että biotalouskärki lepäsi liian kapeilla hartioilla, mutta vahinko ehti jo tapahtua. Sitä on hankala jälkikäteen paikata.
– Me suomalaiset unohdimme biotalouskärkihuumassamme, että kärjen pitää olla ennemmin leveämpi kuin kapeampi, huomauttaa Kyllönen.
uutiskirje 
