Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi tänään tammikuussa perustulosta tehdyn kyselyn. EVAn viesti on, että suomalaiset torjuvat ”anteliaan perustulon”. Kyselyn mukaan ”vain 39 prosenttia hyväksyisi vähimmäistoimeentuloa vastaavaan perustulon, jos verotus samalla kiristyisi”.
Kyselyn mukaan suhtautuminen perustuloon muuttuu myönteisemmäksi, jos se mitoitetaan niin niukaksi, että sen saajan on tehtävä myös työtä. Suomalaisista puolet hyväksyy niukan perustulon, joka tarkoittaisi perustulon sitomista työhön. Kyselyn mukaan niukempi perustulo kääntäisi oikeistopuolueiden kannattajia perustulon kannalle.
Vasemmistoliiton kannattajista valtaosa torjuu työntekoon sidotun perustulon. Vihreistä alle puolet torjuu työhön sidotun perustulon, ja SDP:n kannattajat jakautuvat asiassa.
Tarkkaan ottaen perustuloon ei voi liittää työn tekemistä.
Kysely ohjaa vastauksia
Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että työllä on oltava ensisijainen rooli toimeentulossa. Jopa 81 prosenttia katsoo, että kaikilla suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi ja 11 prosenttia on eri mieltä. Tutkimuksen tulokset vaikuttavat sen suuntaisilta, että sitä saa mitä kysyy.
Professori Heikki Hiilamo huomauttaa, että mielipidetutkimuksissa kysymysten muotoilu vaikuttaa vahvasti saatavaan lopputulokseen.
– EVAn kyselyssä perustuloon yhdistetään kaksi negatiivista tekijää. Kysymyksen muotoilussa perustulo jäisi matalaksi (ei ylittäisi vähimmäistoimeentuloa) ja siitä huolimatta verotus kiristyisi, hän toteaa EVAn tiedotteessa.
Hiilamo huomauttaakin, että yhtä oikeaa perustulomallia ei ole olemassa, joten ei voida väittää, että EVAn kyselyssä käytetyt muotoilut olisivat vääriä mutta ei voida sanoa niiden olevan ainoita oikeitakaan. Tarkkaan ottaen perustuloon ei myöskään voi liittää työn tekemistä.
Yhdelle riittävä toimeentulo on toiselle riittämätön
Myös kansanedustaja Anna Kontula (vas.) arvioi kysymyksenasettelua todeten, että kyselystä on vaikea vetää tiukkoja johtopäätöksiä: tosielämässä yhden riittävä toimeentulo tarkoittaa toiselle lisätulojen välttämättömyyttä. Hän pitää kiinnostavana, että noin puolet suomalaisista epäilee kanssaihmistensä työmoraalia niin vahvasti, että pitää välttämättömänä näiden patistelua jopa viimesijaisen toimeentulon menetyksen uhalla.
– Mistä tämmöinen asenne nousee – Suomessa, jossa tyypit menevät maanantaina kiltisti töihin, vaikka olisivat edellisenä lauantaina voittaneet lotossa, Kontula pohtii.
Toisaalta kyselyn mukaan tulos työn ensisijaisuudesta ja sitoutumisesta työhön näyttäisi kumoavan osin sen, että perustulo laiskistaisi. Tätä perustelua käyttävät mieluusti perustulon vastustajat.
Kontula toteaakin olevansa henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tämän kansakunnan menestystä estää enemmän liika työteliäisyys ja säntillisyys kuin laiskuus ja huvittelunhalu.
– Jos meillä otettaisiin työ vähän rennommin, ei ehkä olisi tämmöistä alkoholiongelmaa, ei niin moni sairastaisi jotakin työperäistä ja elinkeinoelämäkin tuottaisi nykyisten tuoteparannusten ohella myös oikeasti uusia innovaatioita.
Sosiaaliturvan harkinnanvaraisuudelle tukea
EVAn kyselyn mukaan puolet kansalaisista katsoo, että julkiset hyvinvointipalvelut ja -tuet tulisi kohdentaa lähinnä vain niitä eniten tarvitseville ja heikoimmassa asemassa oleville. Toista mieltä on kolmannes eli 33 prosenttia. Tarveharkintaan perustuva tuki saa kyselystä tehdyn tulkinnan mukaan hieman vahvemman kannatuksen kuin perustulon kaltaiset universaalit tuet.
Tarveharkintaisuutta puolustavat matalasti koulutetut, perussuomalaisia, kokoomusta tai keskustaa äänestävät sekä eläkeläiset. Mitä iäkkäämpi vastaaja on, sitä tärkeämpänä pidetään hyvinvointipalveluiden ja -tukien kohdentamista vain niitä tarvitseville. Miehet uskovat naisia vankemmin tarveharkintaan.
Kuitenkin 67 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että suomalaisilla on kaikissa oloissa oltava oikeus yhteiskunnan takaamaan perustoimeentuloon. Vain 17 prosenttia on eri mieltä. Tätä voisi tulkita myös siten, että kansalaiset kannattavat universaalia sosiaaliturvaa vahvasti päinvastoin kuin mielipiteet harkinnanvaraisuudesta antaisivat olettaa.
Kysely perustulosta tehtiin osana EVAn vuoden 2017 Arvo- ja asennetutkimusta ja tiedot kerättiin tammikuussa 2017.
uutiskirje 
