Ammattiliitot ovat ottaneet työnvälityksen ja työttömien jäsenten koulutuksen vähitellen omaksi asiakseen. Insinööriliiton työnvälitys työllistää puheenjohtaja Samu Salon mukaan tänä vuonna yli 2 000 työtöntä insinööriä.
– Tänä vuonna mennään kohti hyvien vuosien lukemia. Huonoina vuosina työnvälityksemme on työllistänyt noin tuhat insinööriä. Viime vuonna määrä oli 1 600.
Työpaikkailmoitukset tulevat suoraan työnantajilta.
Insinööriliiton työnvälitys on ollut toiminnassa vuodesta 1986. Jäsen pääsee etsimään työpaikkoja maantieteellisten alueiden perusteella erilaisten hakusanojen avulla.
Toistaiseksi ilmoitukset eivät tule suoraan jäsenille heidän CV:ssä mainittujen osaamisalueidensa mukaan, mutta Salon mukaan järjestelmää kehitetään.
Ammattiliitto Pro on rakentamassa Täsmätyöpaikat-palvelua. Tieto avoimesta työpaikasta tulee suoraan kyseistä osaamista omaavan, työtä hakevan jäsenen matkapuhelimeen. Aluksi palvelu koskee ICT-alaa. Syynä on Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan rapistunut usko julkisiin työvoimapalveluihin.
Myös Insinööriliitossa ollaan tyytymättömiä TE-palveluihin.
– Pohdimme vakavasti insinöörien työnvälityksen järjestämistä, jos työnvälitykset yksityistetään vuoden 2019 alusta. Toistaiseksi palvelu on vain jäsenille, Salo kertoo.
”Työpaikat pitää keksiä itse
Ekonomiliitossa työnvälitystä on harjoitettu vuodesta 1935.
– Koska toiminta oli välillä luvanvaraista, sitä varten oli hankittu lupa, kehitysjohtaja Anja Uljas kertoo.
Paraikaa liiton LinkedIn-sivuston työnvälityksessä on 20 – 30 avointa työpaikkaa.
– Meillä oli 1990-luvulla Pron suunnitteleman kaltaista ”mätsäystä” työpaikkojen ja työnhakijoiden kesken. Kuitenkin suurin osa työpaikoista on nykyään piilotyöpaikkoja. Siksi koulutamme jäseniämme tuomaan esiin osaamistaan ja oppimaan hakemaan näitä piilotyöpaikkoja, Uljas sanoo.
Jäsenten ja etenkin työttömien jäsenten koulutukseen on osoitettu liitoissa entistä enemmän voimavaroja. Muun muassa Insinööriliitto ja Ekonomit tarjoavat jäsenilleen myös urasuunnittelua ja henkilökohtaista ohjausta.
Koulutusta työttömille jäsenille
Koulutus ei rajoitu yksin toimihenkilöihin ja korkeakoulutettuihin. SAK:lainen Palvelualojen ammattiliitto PAM on antanut vuosia mm. maahanmuuttajajäsenilleen kielikoulusta.
– Maahanmuuttajien koulutuksessa pääpaino on ollut kielen oppimisessa, mutta parin viime vuoden aikana koulutusta on annettu myös työnhakuun ja työhaastattelua varten, koulutuspäällikkö Airi Palosaari kertoo.
Suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuville annetaan koulutusta työnhakuun ja heitä ohjataan kursseille, joilla voi täydentää ammattiosaamistaan. Amiedusta työtön jäsen voi hankkia hygieniapassin tai ensiapukoulutuksen.
– Liitto maksaa Amiedun koulutusmaksun samoin kuin Työväen Sivistysliiton kurssin, jos työtön haluaa suorittaa tietokoneen käyttäjän A-kortin.
Palosaaren mukaan vuosittain näille kursseille osallistuu 300 – 500 jäsentä. Lisäksi täydennyskoulutukseksi laskettavalle esimieskurssille osallistuu noin sata jäsentä.
uutiskirje 
