Budjettia tehdään ja syksyn työmarkkinaneuvotteluihin valmistaudutaan toisaalta iloisissa toisaalta huolestuneissa tunnelmissa. Ennusteita voimakkaampi talouskasvu antaa aihetta iloon, mutta joidenkin tahojen mielestä se rapauttaa kriisitietoisuutta. Valtiovarainministeri Petteri Orpo puhuikin tiistaina jakovaarasta.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto ei yhdy vaatimuksiin palkkamaltista. Hän kirjoittaa PT:n blogissa tiistaina, että olisi virhe yrittää painaa palkankorotukset väkisin lähelle nollaa uusilla veronkevennyksillä. Euroalueen nimellisansioiden nousu on vauhdittumassa keskimäärin noin pariin prosenttiin vuosille 2017 ja 2018. Tätä Lehto pitää hyvänä tavoitteena myös Suomelle.
”Meidän ei tarvitse enää alentaa kustannustasoamme suhteessa muuhun euroalueeseen”, hän kirjoittaa.
Kikyssä vääriä olettamuksia
Kustannustasoa alennettiin kilpailukykysopimuksella, joka perustui Lehdon mukaan alimitoitettuihin oletuksiin talouskasvusta. Viime vuoden alkupuolella kikystä neuvoteltaessa vuoden 2016 talouskasvun arvioitiin olevan 1,0–1,5 prosenttia. Se nousi kuitenkin 1,9 prosentiksi.
Tämän ja ensi vuoden osalta neuvotteluissa nojattiin VM:n ja Suomen Pankin näkemykseen, jossa arvioitiin kasvun jäävän noin prosenttiin. Lehto kirjoittaa, että viimeaikaisen talouskehityksen nojalla tämän vuoden kasvu tulee kuitenkin olemaan jotain 2,5–3 prosenttia ja myös vuosi 2018 näyttää tässä vaiheessa hyvältä.
Nyt kiky vaikuttaa niin, että Lehdon mukaan Suomen työvoimakustannusten taso on pudonnut jyrkästi suhteessa muihin.
”Yhdessä vuodessa kustannustasomme muutos oli koko taloudessa 5,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin Saksan vastaava muutos ja teollisuudessa 3,1 prosenttiyksikköä pienempi. Teollisuudessa kustannustasomme onkin jo runsaat 7 prosenttia Saksan tason alapuolella.”
Hintakilpailukyky ei ollutkaan syyllinen
Väärin menneiden talousennusteiden nojalla on Lehdon mukaan myös syytä tarkistaa aiempaa analyysia, jonka mukaan vuosien 2012–2015 heikko kehitys johtui lähinnä rapautuneesta hintakilpailukyvystä.
”Nyt näyttää siltä, että sellaiset erityistekijät kuin Nokian matkapuhelintoimintojen karilleajo, sellu- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysynnän hiipuminen ja Venäjän viennin jyrkkä supistuminen selittivät pääosan siitä, miksi Suomen talouskasvu jäi euroalueen keskimääräistä kasvua hitaammaksi.”
Nyt kun niiden negatiivinen vaikutus on loppunut, on Suomen kasvuvauhti muuta euroaluetta nopeampaa.
Jutussa korjattu 10.8.2017 kello 10.46 Eero Lehdon kirjoituksen siteeraus.
uutiskirje 