Keskustalla – ja miksei myös puolueeksi yrittävillä sinisillä – on profiloitumisen paikka parin viikon kuluttua pidettävässä hallituksen budjettiriihessä. Symbolisen profiloitumisen välineeksi ne ovat valinneet niin sanotun solidaarisuusveron eli suurituloisimmille kaksi vuotta sitten sovitun ylimääräisen kiristyksen.
Hallitusohjelmassa sovittiin, että kiristyksen alaraja lasketaan kahdeksi vuodeksi 90 000 eurosta 72 300 euroon. Ilman uusia päätöksiä alaraja nousee ensi vuonna, mikä tietäisi tuhansille suurituloisille kevennystä tähän vuoteen verrattuna.
Keskustan ja kokoomuksen johto ja ministeriryhmät pitivät kokouksiaan alkuviikolla. Niiden välille rakennettiin draamaa siitä, mitä solidaarisuusveron kanssa pitäisi tehdä. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo ei ole ottanut asiaan kantaa, mutta eduskuntaryhmän johdosta on viestitetty haluja pitää hallitusohjelmasta kiinni.
Veronkevennykset eivät perusturvan varassa eläviä auta.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä haluaa solidaarisuusveron tiukennukselle jatkoaikaa.
– Meille ei missään tapauksessa käy, että vain suurituloisten verotus kevenisi ja muiden pysyisi ennallaan. Jos meillä on kevennysvaraa, painopisteen täytyy olla pieni- ja keskituloisissa, Sipilä sanoi tiistaina Espoossa.
Myös maanantaina koolla ollut sininen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten loikkarit, haluaa jatkaa veronkiristystä.
Keskusta tarvitsee näyttöjä
Mielipidemittauksissa suurimpana puolueena porskuttava kokoomus on nyt voimiensa tunnossa. Kannatuskadosta kärsivät keskusta ja siniset tarvitsevat kipeästi näyttöjä. Voi olla, että kyseessä on lähinnä julkisuuteen näyteltävä riita, jossa kokoomus lopulta taipuu hallitusrauhan säilymisen nimissä. Jos gallupeissa ei tapahdu nopeaa käännettä, lisääntyy toimintakykyä haittaava eripura hallituksen sisällä joka tapauksessa jo syksyllä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvosteli tulossa olevia veronkevennyksiä erityisesti suurituloisten osalta viime viikolla, kun VM:n budjettiesitys julkistettiin.
– Verotuksen progressiota tulisi pikemmin lisätä kuin vähentää. Näin voitaisiin perua esimerkiksi perusturvan ja julkispalveluiden kohtuuttomia heikennyksiä ja turvata samalla pienituloisten ostovoima.
Indeksijäädytykset voimassa
Hallituspuolueiden verokiistelyn varjoon onkin jäämässä se, että perusturvan indeksijäädytykset heikentävät ilman uusia päätöksiä pienituloisimpien ostovoimaa myös kahtena seuraavana vuonna. Sipilän hallitus jäädytti kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset vuosiksi 2018–2019. Tämä koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä, vammaistukia sekä lapsilisiä.
Suomen sosiaali ja terveys (SOSTE) totesi tiistaina, että perusturvaetuuksien ostovoima heikkenee indeksijäädytyksen johdosta kahden seuraavan vuoden aikana noin kolme prosenttia. SOSTE vaati hallitusta purkamaan jäädytykset elokuun budjettiriihessä. Veronkevennykset eivät perusturvan varassa eläviä auta.
uutiskirje 
