Korotuksia pieniin eläkkeisiin jaa parannuksia palveluihin
Vasemmistoliitto esittää tuoreessa eläkepoliittisessa ohjelmassaan korotuksia kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Se vaatii vähintään 50 euron korotuksia syksyn budjettiriihessä. Korotuksia tulee jatkaa asteittain siten, että muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen kenenkään eläke ei jää alle tuhannen euron.
Ohjelman esitteli Imatralla torstaina eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.
Puolue nostaisi myös parisuhteessa asuvien kansaneläkettä yksinasujien tasolle. Lisäksi se korottaisi pientä työeläkettä saavien kansaneläkeosuutta.
Eläkeläisten köyhyysaste on jälleen kääntynyt jyrkkään nousuun.
Vasemmistoliitto muuttaisi järjestelmää siten, että työeläkkeen kasvu eurolla pienentäisi kansaneläkettä 40 sentillä nykyisen 50 sentin sijaan
Vasemmistoliitto panostaisi myös kohtuuhintaisiin peruspalveluihin. Se korostaa, että toimivat palvelut ovat elintärkeitä etenkin ikääntyneimpien eläkeläisten elämänlaadun ja toimeentulon kannalta.
Puolue kannattaa myös uudenlaista, reilumpaa eläkeindeksiä, jossa pienet työeläkkeet kasvavat suuria nopeammin.
Vasemmistoliitto tutkisi myös mallia, jossa työeläkkeiden korotus koostuisi sekä prosentti- että euromääräisestä osasta. Siirtyminen esimerkiksi puhtaaseen palkkaindeksiin kasvattaisi sen mukaan eläkeläisten tuloeroja.
Se vaatii eläkeläisten palkansaajia palkansaajia tiukemman tuloverokohtelun lopettamista ja poistaisi yksityisten työeläkevakuutusten verovähennysoikeuden.
Lisäksi puolue puuttuisi itsensätyöllistäjien eläketurvaan ja vaatii eläkevarojen entistä vastuullisempaa sijoittamista. Se tarkoittaa, että sijoitukset veroparatiiseihin ja uusiutumattomaan energiaan olisi lopetettava, ja varoja on kohdistettava kestävän rakennemuutoksen edistämiseen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kannattaa keskustan kansanedustajan Antti Kaikkosen esitystä nostaa takuueläkettä.
Pekonen kuitenkin muistutti torstaina vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Imatralla siitä, että keskustajohtoisen hallituksen päätösten seurauksena lähes kaikkien eläkkeiden ostovoima on heikentynyt.
– Eläkeläisten köyhyysaste on jälleen kääntynyt jyrkkään nousuun. Eniten hallituksen politiikan vuoksi ovat kärsineet ne, joiden eläke on alle tuhat euroa kuussa. Heitä on noin 340 000.
Pekonen huomautti myös, että samaan aikaan, kun eläkeläisköyhyydestä on tullut yhä vakavampi ongelma, erittäin suurituloisten eläkeläisten joukko kasvanut.
– Ääriesimerkkejä eläkeläisten eriarvoisuudesta ovat yritysjohtajien kohtuuttomat eläkepaketit, joita edes valtionyhtiöistä ei olla onnistuttu kitkemään, mutta eläkeläisten tuloerot lisääntyvät muutenkin.
Eläkejärjestelmä ei natise
Pekonen rauhoittelee huolta Suomen eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Asian nosti esiin nobelisti, taloustieteilijä Bengt Holmström viime viikolla.
Holmströmin mukaan ei näytä realistiselta, että hänestä seuraava sukupolvi saa eläkkeensä.
Pekonen totesi, että Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkistaman kyselyn mukaan Holmströmin lisäksi 29 prosenttia suomalaisista ei usko, että eläkkeet pystyttäisiin maksamaan myös tulevaisuudessa.
– Tämä pelko vaikuttaa aiheettomalta, Pekonen rauhoitteli.
– Ikärakenteen muutos ja eläkemenojen raju kasvu on ollut tiedossa vuosikymmenien ajan, ja siihen on myös varauduttu, muun muassa kerryttämällä varallisuutta eläkerahastoihin.
Hän muistutti rahastojen koon olevan nyt suurempi kuin koskaan aiemmin, noin 195 miljardia euroa.
– Suomen järjestelmä on kansainvälisestikin arvioiden varsin vakaalla pohjalla, hän sanoi.
Suuria eläkkeitä varaa leikata
Pekonen puuttui myös Holmströmin ajatukseen eläkkeiden nostamisesta tai laskemisesta taloussuhdanteiden mukana.
– Käytännössä tämä merkitsi Suomen järjestelmään sisältyvän omaisuudensuojan murtamista, Pekonen sanoi.
Hänen mukaansa suurimpia eläkkeitä olisi toki varaakin leikata, mutta ehdotukseen sisältyy myös merkittävämpi ongelma.
– Jos laskusuhdanteessa lyödään päälle eläkejarru ja nousukaudella eläkekaasu, niin tällöin eläkejärjestelmä poistaa taloudesta kokonaiskysyntää silloin, kun sitä on muutenkin riittämättömästi, pahentaen työttömyyttä ja vähentäen siten myös eläkemaksutuloja, hän sanoi.
– Vastaavasti tällainen prosyklisyys lisäisi talouden ylikuumenemisriskiä nousukaudella. Kansantalouden kestävän kehityksen näkökulmasta tämä ei olisi fiksua. Pikemminkin tulisi toimia päinvastoin.
Pekonen esitteli torstaina myös vasemmistoliiton tuoreen eläkepoliittisen ohjelman. Sen tavoite on lopettaa eläkeläisköyhyys ja pienentää tuloeroja.
Korotuksia pieniin eläkkeisiin jaa parannuksia palveluihin
Vasemmistoliitto esittää tuoreessa eläkepoliittisessa ohjelmassaan korotuksia kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Se vaatii vähintään 50 euron korotuksia syksyn budjettiriihessä. Korotuksia tulee jatkaa asteittain siten, että muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen kenenkään eläke ei jää alle tuhannen euron.
Ohjelman esitteli Imatralla torstaina eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.
Puolue nostaisi myös parisuhteessa asuvien kansaneläkettä yksinasujien tasolle. Lisäksi se korottaisi pientä työeläkettä saavien kansaneläkeosuutta.
Eläkeläisten köyhyysaste on jälleen kääntynyt jyrkkään nousuun.
Vasemmistoliitto muuttaisi järjestelmää siten, että työeläkkeen kasvu eurolla pienentäisi kansaneläkettä 40 sentillä nykyisen 50 sentin sijaan
Vasemmistoliitto panostaisi myös kohtuuhintaisiin peruspalveluihin. Se korostaa, että toimivat palvelut ovat elintärkeitä etenkin ikääntyneimpien eläkeläisten elämänlaadun ja toimeentulon kannalta.
Puolue kannattaa myös uudenlaista, reilumpaa eläkeindeksiä, jossa pienet työeläkkeet kasvavat suuria nopeammin.
Vasemmistoliitto tutkisi myös mallia, jossa työeläkkeiden korotus koostuisi sekä prosentti- että euromääräisestä osasta. Siirtyminen esimerkiksi puhtaaseen palkkaindeksiin kasvattaisi sen mukaan eläkeläisten tuloeroja.
Se vaatii eläkeläisten palkansaajia palkansaajia tiukemman tuloverokohtelun lopettamista ja poistaisi yksityisten työeläkevakuutusten verovähennysoikeuden.
Lisäksi puolue puuttuisi itsensätyöllistäjien eläketurvaan ja vaatii eläkevarojen entistä vastuullisempaa sijoittamista. Se tarkoittaa, että sijoitukset veroparatiiseihin ja uusiutumattomaan energiaan olisi lopetettava, ja varoja on kohdistettava kestävän rakennemuutoksen edistämiseen.
uutiskirje 
