Tiedustelulait on säädettävä kiireellisesti eduskunnassa jo tällä vaalikaudella. Tätä ovat vaatineet Turun perjantain puukotuksen jälkeen presidentti Sauli Niinistö sekä johtavat ministerit pääministeri Juha Sipilästä alkaen. Oppositiosta varovaista vihreää valoa näytti vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.
– Ihmisten oikeusturvaa ja oikeutta yksityisyyteen ei saa tarpeettomasti loukata esimerkiksi massavalvonnalla. Vihreät on valmis viemään tiedustelulakeja eteenpäin, jos lakipaketti turvaa nämä vapaan yhteiskunnan kulmakivet, Aalto sanoi maanantaina.
Kiireellinen käsittely vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön eli 166 kansanedustajaa, koska kyseessä on perustuslain muutos. Hallituksen esityksiä ei ole olemassa. Ratkaisevassa asemassa oleva SDP ottaa säätämisjärjestykseen kantaa vasta sitten, kun ne ovat eduskunnassa.
Vasemmistoliitto käsittelee uudelleen
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi maanantaina Facebookissa puolueen käsittelevän kantaansa kiirehtimiseen uudelleen syksyn alkaessa.
”Kantamme lain säätämisjärjestykseen ei ole muuttunut, mutta Turun iskun vakavuus vaikuttaa tietenkin meidänkin pohdintaan, ja mielestäni on siksi perusteltua ottaa asia uudestaan käsittelyyn.”
Suojelupoliisille ja puolustusvoimille kiirehditään uusia tiedusteluvaltuuksia Turun iskun takia, vaikka kukaan ei ole esittänyt, miten ne olisivat estäneet tapahtuman. Supolla oli vihje puukottajasta, mutta viranomaisilla ei ollut resursseja tutkia asiaa.
”Mikäli poliisin resurssit eivät ole riittävällä tasolla vinkkien selvittämiseksi kunnolla, on niitä lisättävä”, Li Andersson totesi.
”Laajaa tietoliikennetiedustelua tehokkaampaa on myös hyvät ja luottamukselliset yhteydet maahanmuuttajayhteisöihin ja uskonnollisiin yhteisöihin. Niissä havaitaan parhaiten ja ensimmäiseksi, jos jokin ihminen alkaa käyttäytymään oudosti tai osoittaa merkkejä radikalisoitumisesta. Tätä yhteistyötä on nyt syytä tiivistää ja laajentaa koskemaan myös turvapaikanhakijoita.”
Tiukemmatkaan lait eivät estä iskuja
Turun yliopiston tutkija Niklas Vainio kirjoittaa Perustuslakiblogissa, Turun tragedian varsinaisen opetuksen olevan ehkä se, ”että tietoliikennetiedustelu ei anna sitä turvaa, mitä poliitikot kaipaavat”.
”Tarvitaan poliisin ja sosiaaliviranomaisten jalkautumista, panostusta yhteistyöhön asuinyhteisöjen kanssa ja ammattitaidoltaan ja -etiikaltaan huipputason henkilötiedustelua.”
Myös Vainion mukaan on epäselvää, millä tavoin tiedustelulait olisivat auttaneet tämän iskun torjunnassa.
”Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Ranskassa, on ehdotetun kaltaisia tai pidemmälle meneviä tiedustelulakeja, mutta iskuja on silti tapahtunut. Lisäksi on tapauksia, joissa tiedusteluviranomaiset väittävät rikoksen tai terrori-iskun tulleen torjutuksi internet-valvonnan ansiosta, mutta lähemmässä tarkastelussa on osoittautunut, että tärkeämmässä roolissa olivat muut tiedustelukeinot (henkilöseuranta, soluttautuminen, tiedonantajat jne). Ei siis ole uskottavaa, että tiedustelulait olisivat estäneet Turun tapahtumat, ellei sitten tavoitella kaikkiin kohdistuvaa massavalvontaa. Sellaistahan hallitus ei kertomansa mukaan ole suunnittelemassa”, Vainio kirjoittaa.
Massavalvontaa vai ei?
Hallitus valmistelee siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiselle uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja toimivaltuuksia. Siviilitiedustelussa viranomainen olisi Suojelupoliisi. Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat Puolustusvoimien pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos.
Nykyisillä keinoilla voidaan hankkia tietoja yksittäisen henkilön rikoksesta Suomessa. Uudessa laissa halutaan valtuudet hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, joka ei ole rikos ja tapahtuu ulkomailla ja jonka taustataho ei ole tiedossa.
Tiedusteluvaltuuksien laajentamisen tarkoitus on havaita vakavat uhkat ajoissa. Tätä varten uudeksi valtuudeksi esitetään tietoliikennetiedustelua, mutta lakeja valmistelleiden työryhmien mukaan kyse ei kuitenkaan ole massatiedustelusta.
Professori Martin Scheinin on kuitenkin pitänyt ehdotuksia niin laveasti laadittuina, että massavalvonnasta on perusteltua puhua.
”Viranomaisilla olisi pääsy kaikkeen Suomen valtakunnan rajat ylittävään tietoliikenteeseen, mikä EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa on itsessään syvälle käyvä puuttuminen yksityisyyden suojaan. Tätä ei muuta muuksi se, että tietojen käsittely ja seulonta aluksi tapahtuisi automaattisin menetelmin (algoritmien avulla) ja ihmissilmä näkisi vasta seulonnan tulokset”, Scheinin kirjoitti lausunnossaan.
uutiskirje 
