Turun puukotuksiin liittyen sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ovat kehottaneet pitämään silmällä ja raportoimaan oudosti käyttäytyvistä ihmisistä. Pitäisi tarkkailla esimerkiksi ”sellaisia puheita, että haluaisi tehdä toiselle pahaa” (Nerg).
Näen sellaisia puheita ja kirjoituksia joka päivä. Niissä toivotaan kuolemaa, väkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa. Uhkaillaan, nimitellään. Nauretaan väkivallan uhreiksi joutuneille, iloitaan kun turvattomia on hukkunut Välimereen.
Käsketään pitämään turpa kiinni, tappamaan itsensä, painumaan pois somesta tai Suomesta tai harrastamaan milloin minkäkinlaista seksuaalista aktiviteettiä milloin minkäkin itselle vastenmielisen viiteryhmän kanssa. Tämä tehdään kielellä, jota en tässä tahdo toistaa.
Näin tehdään tilanteissa, joissa esimerkiksi toimittaja, tutkija tai poliitikko on tehnyt työnsä tai rivikansalainen puolustanut vaikkapa ihmisoikeuksia, vastustanut rasismia tai puhunut feminismistä.
Tätä ”palautetta” saavat erityisesti naiset.
Sovinismin tai suoranaisen naisvihan ja rasismin kietoutuminen yhteen ei ole uusi uutinen eikä mutua. Kun yksi Turussa väkivallan kohteeksi joutuneista naisista osoittautui italialaiseksi tutkijaksi, joka on puolustanut turvapaikanhakijoita, rasistiryhmissä iloittiin.
Logiikka huutaa poissaolollaan, kun naisvihaan vastataan naisvihalla.
Someraivosta puhutaan esimerkiksi silloin, kun matkustajat antavat palautetta VR:n heikentyneistä palveluista tai katselijat televisio-ohjelman lopettamisesta. Tai kun naiset puuttuvat verkossa seksistiseen mainoskampanjaan, äiti-myyttiä hellivään artikkeliin tai puhuvat netissä rehottavasta naisvihasta.
Ei se ole someraivoa. Eri mieltä olevan uhkailu, persoonaan meneminen ja väkivaltafantasioissa rypeminen ovat.
Jos on aidosti sitä mieltä, että uutisjutussa on virhe, siitä voi laittaa kysymyksen tai oikaisupyynnön toimitukseen. Jos on eri mieltä, voi kirjoittaa yleisönosastolle.
Jos on aikuisten oikeasti sitä mieltä, ettei naisvihaa ole, ei naisia kannata uhkailla tai toivoa jonkun raiskaavan tai tappavan. Siinä vetää maton oman luulonsa alta. Sen sijaan voi edistää naisrauhaa huomauttamalla uhkailijoille, ilmiantamalla näitä ja osoittaa tukensa uhkausten kohteille.
Jos tuntuu siltä, että turvattomuus ja epävarmuus ovat lisääntyneet, kannattaa pitää huolta siitä, ettei itse ruoki epäluuloja ja lietso lisää pelkoa.
Turvallisuus ja turvallisuuden tunne lisääntyvät simppelein keinoin: Katsomalla ihmisiä silmiin ja toteuttamalla nollatoleranssia kaikenlaista, myös sanallista, väkivaltaa kohtaan.
Verkossa, raitiovaunussa, kadulla, omassa kodissa ja äänestyskopissa.
lehti 