KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kirje Kabulista: Lasten kasvatuksesta

Lapsia leikkimässä Kabulin laitamilla.

Lapsia leikkimässä Kabulin laitamilla. Kuva: Lehtikuva/Wakil Kohsar

Marzia Gholami
27.8.2017 15.00

Marzia Gholami

Marzia Gholami on 25-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Viime vuonna hän erosi puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaisesti tytär jäi asumaan isänsä luokse.

Siitä on nyt 13 vuotta, kun perheeni tuli Iranista Afganistaniin. Vanhempani olivat vielä lapsia, kun heidän vanhempansa pakenivat Iraniin sotaa ja Neuvostoliiton miehitystä. Iranissa vanhempani menivät naimisiin, ja me kaikki lapset synnyimme siellä. Sitten elämä Iranissa kävi liian vaikeaksi, ja tulimme tänne sodan runtelemaan maahan Afganistaniin.

Afganistanin kaltaisessa maassa lasten kasvattaminen on vaikeaa, sillä vanhemmat ovat hyvin yksin kasvatustehtävänsä kanssa. Maa on sodan köyhdyttämä eikä jälleenrakennus ole edennyt toivotulla tavalla. Vanhat vahingolliset käsitykset estävät kehityksen, eikä miesten ja naisten välillä ole tasa-arvoa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kunnioitan vanhempiani, sillä he kasvattivat meidät tyttäret kuten he kasvattivat poikansa – me olimme tasa-arvoisia. Minäkin jatkoin kouluni loppuun täällä ja isosiskoni valmistui yliopistosta.

Setäni perhe muutti samaan aikaan meidän kanssamme Afganistaniin, mutta setäni perheessä vanhemmat eivät antaneet tyttöjen jatkaa enää lainkaan opiskelua. Jotkut perheet taas antavat kyllä tyttöjen käydä koulua, mutta eivät enää päästä heitä yliopistoon. Monet ajattelevat, että tyttärien pitäisi mennä pian naimisiin.

Eräs naapurimme, jonka kanssa jaoimme saman pihamaan kolmen vuoden ajan, kohteli tyttäriään kuin nämä olisivat olleet perheen poikien palvelijoita. Perheen äiti ajatteli, että tyttäret menevät ennen pitkää naimisiin ja muuttavat aviomiestensä perheisiin, mutta pojat kuuluvat heille ja jäävät huolehtimaan heistä.

Mutta minun äitini sanoi aina, että hänelle pojat ja tytöt ovat samanarvoisia eikä hän halua kohdella heitä eri lailla.

Afganistanissa koulu, johon päädyin, oli jotain aivan toista kuin koulu, johon olin Iranissa tottunut. Kaikki näytti oudolta ja vaikealta. Meillä ei ollut koulurakennusta, ei pulpetteja eikä tuoleja, me keräännyimme telttaan ja istuimme maassa. Kaikille oppiaineille ei ollut omaa opettajaa, ja usein opetuksen taso oli ala-arvoista.

Joinakin öinä menin pihalle itkemään, koska kaipasin vanhaa kouluani ja luokkatovereitani niin hirvittävästi. Sain kuitenkin käytyä kouluni loppuun, sillä vanhempani tukivat ja rohkaisivat minua.

Kahden Suomen-matkani aikana näin, että Suomessa valtio todella välittää lapsista ja nuorista, sillä Suomessa ymmärretään, että lapset ja nuoret ovat maan tulevaisuus. Kouluissa on opetussuunnitelmat, ja oppilaista pidetään hyvää huolta; heillä on kaikki, mitä he tarvitsevat.

Afganistanissa vanhempien vastuu on liian suuri. Hallitus ei välitä lapsista ja nuorista, ja vastuu, jonka pitäisi olla niillä, joilla on valta, on yksin vanhempien harteilla. Yksityiskouluissa voi olla toisin, mutta valtion kouluissa opetus on surkeaa eikä voi tietää, onko lapsilla mahdollisuus oppia edes perustaitoja.

Oppilas on vain puoli päivää koulussa, mutta Suomessa opettajien velvollisuus on opettaa myös, kuinka käyttäytyä koulupäivän jälkeen. Suomessa asuva afgaanityttö kertoi minulle, että heille opetettiin koulussa, ettei ruokaillessa pidä iskeä lusikkaa tai haarukkaa epämiellyttävän kovaa lautaseen. Voi kunpa opettajat Afganistanissa opettaisivat lapsemme edes kirjoittamaan ja lukemaan oikein – olisimme jo siitä kiitollisia!

Myös päiväkotien henkilökunnalta puuttuu koulutus ja halu tehdä työnsä kunnianhimoisesti ja hyvin. Tyttäreni Nargis oli jonkin aikaa päiväkodissa eikä viihtynyt siellä. En kuitenkaan ihmettele sitä: vaikuttaa siltä, että päiväkodeissa vain kulutetaan aikaa ja otetaan vanhemmilta rahat lasten säilyttämisestä. Pitäisi ajatella, mikä on tärkeintä lapsen hyvinvoinnille kussakin ikävaiheessa. Ei päiväkoti saa olla tylsä paikka, jonne lapset eivät halua mennä.

Myöskään media ei tue vanhempia kasvatustehtävässä. Äitini on kertonut, että Iranissa televisiossa on erityisesti lapsille suunnattuja opettavaisia elokuvia. Kauhuelokuvia ja muuta lapsille sopimatonta ohjelmaa lähetetään vasta kymmenen jälkeen illalla. Afganistanissa media ei välitä lasten suojelemisesta sen paremmin kuin opettamisestakaan.

Meillä on iso ja tärkeä vastuu tässä maailmassa, sillä lapsia ei voi jättää kasvamaan yksin. Afganistanissa vanhempien vastuu on ehkä vielä suurempi kuin maissa, joissa yhteiskunta osallistuu lasten kasvattamiseen ja kantaa vastuuta lapsia koskevista ratkaisuista.

Haluan kasvattaa oman lapseni niin, ettei minun tarvitse tulevaisuudessa olla hänen vuokseen surullinen. Tahdon olla tarkkana, jotta hänen tietomääränsä kasvaisi, hän olisi terve ja että hän ymmärtäisi, mikä on oikein ja mikä väärin.

Käännös: Mohammad Azar Aruturab ja Kirsi Mattila

Marzia Gholami

Marzia Gholami on 25-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Viime vuonna hän erosi puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaisesti tytär jäi asumaan isänsä luokse.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taiñ Folil -päiväkodin lapset välitunnilla. Alle nelivuotiaat lapset saavat opetusta, jonka tavoitteena on elvyttää Chilen suurimman alkuperäiskansan mapuchejen kieli, sekä kasvattaa heitä monikulttuurisuuteen.

Chilen alkuperäiskansojen lapset ottavat takaisin esi-isiensä kielet

Uusi raportti kertoo, ettei nykyinen kansainvälinen rahoitus luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ole läheskään riittävää. Eniten vajetta on pienillä kehittyvillä saarivaltioilla.

Luonnon monimuotoisuus uhan alla rahoitusvajeen vuoksi

Maataloudessa työskentelevien naisten eettisen tuomioistuimen jäsenet esittelivät johtopäätöksensä ympäristö- ja työolosuhteista Santiagossa järjestetyssä kokouksessa.

Torjunta-aineet tekevät Chilen maataloudesta hengenvaarallisen työpaikan

Yli 3 000 toimittajan allekirjoittama vetoomus nostaa esiin huolen siitä, että hallitus aikoo kumota toimittajien asemaa ja sananvapautta turvaavan lain.

Milei vastaan media – Argentiinan toimittajien työ ja oikeudet vaakalaudalla

Uusimmat

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Pääekonomisti: Ostovoimakuoppa on kurottu keväällä umpeen

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.

Veroasiantuntija tyrmää kokoomuksen ehdotuksen perintöveron poistosta: ”Hyötyjiä olisivat harvat varakkaat suvut”

Johannes Yrttiaho.

Vasemmistoliiton Yrttiaho arvioi että ydinasepäätöksellä ajetaan Yhdysvaltain etuja: ”Silkkaa hämäystä”

Minaj Koskela puhui lauantaina vasemmistoliiton puoluevaltuustolle.

Vasemmistoliiton Koskela irvi perussuomalaisten linjaa: ”Riikka Purra ja Jani Mäkelä eivät ole kiinnostuneita siitä, että työpaikat ovat tulilinjalla”

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kansanedustaja tyrmää hurjat osingonjaot: ”Täysin vastuutonta”

 
02

Kotirauhaan tulossa muutos: Ihmisiä voitaisiin tarkkailla jopa kodeissaan

 
03

Teollisuusliitto ärähtää yrityksille: ”Usein osinkojen määrä jopa ylittää voitot”

 
04

Ymmärtävätkö velkasovun kuitanneet poliitikot, mitä 8 000 miljoonan euron sopeuttaminen tarkoittaa – Puheiden perusteella vastaus on ei

 
05

Antony Beevorin uusi huipputeos kertoo, miksi vuonna 1916 murhatulla Rasputinilla oli olennainen rooli Venäjän vuoden 1917 vallankumouksissa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Velkajarru toimii kuin käsien sitominen uppoavassa laivassa, ettei vain tulisi tehtyä mitään tyhmää

16.03.2026

Chilen alkuperäiskansojen lapset ottavat takaisin esi-isiensä kielet

15.03.2026

Väkivalta on arkipäivää medialle Hondurasissa: Keski-Amerikassa toimittajia vainoavat sekä viranomaiset että rikollisjärjestöt

15.03.2026

Antony Beevorin uusi huipputeos kertoo, miksi vuonna 1916 murhatulla Rasputinilla oli olennainen rooli Venäjän vuoden 1917 vallankumouksissa

15.03.2026

Jos uutta Hilduria odottavan aika on liian pitkä, ensiapua tarjoaa Reimar dekkarissa Valaanpyytäjä

14.03.2026

Luonnon monimuotoisuus uhan alla rahoitusvajeen vuoksi

14.03.2026

Torjunta-aineet tekevät Chilen maataloudesta hengenvaarallisen työpaikan

14.03.2026

Milei vastaan media – Argentiinan toimittajien työ ja oikeudet vaakalaudalla

14.03.2026

Anna Mäkipää jatkoon vasemmistoliiton puoluesihteerinä: ”Kymppi ei riitä”

14.03.2026

Paha Lucia tekee kaunista musiikkia parisuhdeväkivallasta ja ilmastoahdistuksesta

14.03.2026

Lohikoski haluaa jatkaa eduskunnassa: ”Oikeiston talouslinja on aiheuttanut miljardien eurojen veromenetykset”

13.03.2026

Pettymys kansalaisaloitteen kaatumisesta: ”Lyhytnäköisyys puolustushankinnoissa ei lisää Suomen turvallisuutta”

13.03.2026

Ministeri veti kotiin päin – ”Käsittämätöntä, että hän sanoo, ettei tehnyt mitään väärää”

13.03.2026

Ydinaseet Suomen alueella lyhentäisivät iskuaikaa – myös Venäjältä

13.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset