Perhevapaat muutoksessa
Vanhempainvapaa kestää 10–11 kuukautta. Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen.
Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä. Vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen. Vanhempainvapaan ajalta ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää.
Vanhempainpäivärahojen korvaustaso on 70 prosenttia palkasta lukuun ottamatta äitiysvapaan 56:ta päivää, jolloin korvaus on 90 prosenttia.
Ansiosidonnaisen vanhempain-vapaan pidennys vahvistaisi isien asemaa.
Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä. Lisäksi kotikunta saattaa maksaa kuntalisää.
Uudistuneet perhevapaat aiotaan saada voimaan vuoden 2019 alusta lähtien.
Hallitus aloittaa perhevapaiden uudistuksen valmistelun. Sen valmistelevat peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sekä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Budjettiriihessä muokattiin kanta, johon saatiin mukaan myös kotiäitiyttä perussuomalaisissa ajaneet siniset.
Reunaehdot eivät ole tyydyttäneet uudistusta ajavia. Rahaa ei ole luvassa uudistukseen senttiäkään. Kotihoidontuen muutoksia vastustaneet keskusta ja siniset saivat oman puumerkkinsä, sillä uudistuksessa taataan mahdollisuus hoitaa lasta kolmen vuoden ikään saakka.
Aikataulu on kireä: uudistuksen pitäisi tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Kompromissitulos saattaa olla kaikille pettymys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tällä viikolla julkistama Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo -raportti osuu hyvään saumaan. Tutkimuspäällikkö Minna Salmi ja erikoistutkija Johanna Närvi ovat toimittaneet tutkimuksen, jonka toivoisi kuluvan poliitikkojen käsissä jo ennen lakiesityksiä.
Tutkimus kyseenalaistaa monia perhevapaiden uudistamisen yhteydessä esitettyjä faktoja. Se vertailee myös puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen erilaisia perhevapaamalleja.
Suomi–Ruotsi-työllisyysasteen
vertailussa vinoutta
On suosittua vertailla Suomen ja Ruotsin perhevapaiden käyttöä ja pienten lasten äitien työllistymistä. Vertailussa suomalaiset nuoret äidit ovat jääneet alakynteen.
Minna Salmen mukaan nuorten äitien mantran tavoin alhaiseksi hoettua työllisyysastetta on syytä lähestyä moniulotteisimmin. Työllisyyteen vaikuttavat niin perhevapaiden muodot, työsuhteiden osa-aikaisuus kuin äitien arvotkin.
Suurimmat erot ovat alle kolmivuotiaiden kuopusten hoidossa. Erot tasoittuvat nuorimman lapsen täytettyä kolme vuotta: Suomessa äitien työllisyysaste on 68,6 prosenttia ja Ruotsissa 69,7 prosenttia.
Alle yksivuotiaiden lasten äidit ovat harvoin töissä sekä Suomessa että Ruotsissa. Suurimmillaan ero maiden välillä on 1–2-vuotiaiden kohdalla. Suomalaisäideistä töissä on 43 prosenttia ja ruotsalaisäideistä 58 prosenttia. Ero kaventuu huomattavasti, jos työaika muutetaan kokopäivätyöksi. Ruotsalaisäidit tekevät suomalaisia huomattavasti useammin osa-aikatyötä.
Kotihoidontuki
jatkaa lyhyttä vanhempainvapaata
Nykyisen kotihoidontuen kannattajat ovat perustelleet sitä perheiden valinnanvapaudella. Kotihoidontuki ei pääsääntöisesti merkitse jäämistä pitkäksi ajaksi kotiin. Noin 80 prosenttia äideistä palaa töihin lapsen täytettyä kolme vuotta.
Naisten työura elämänkaarella onkin noin vuoden miehiä lyhyempi. Työuran pituuteen vaikuttaa äitiyden ohella muun muassa nuorten naisten korkeampi koulutus, mikä siirtää heidän työmarkkinoille tuloaan.
Salmen mukaan aiheellinen kysymys on myös se, että Suomessa käytetään ainakin joitain kuukausia kotihoidontukea. Tällä paikataan ansiosidonnaisen vanhempainvapaan loppumista. Suomessa lapsi on vain 10–11 kuukautinen vanhempainvapaan päättyessä, kun Ruotsissa lapset ovat vuoden ja yhden kuukauden ikäisiä.
Äitejä ei saada töihin pelkästään lyhentämällä kotihoidontukea. Kotihoidontuen lyhentäminen edellyttäisi vanhempainvapaiden pidentämistä. THL:n tutkimuksen mukaan ne äidit, jotka saivat kotihoidontukea vielä lapsen täytettyä kaksi vuotta, ovat saaneet vain vähän koulutusta. He eivät ole olleet työssä ennen lapsen syntymää.
Moni pitkään kotihoidontuella oleva päätyisi työttömäksi, sillä matalan kynnyksen työpaikkoja on kadonnut. Kotihoidontuen käyttöä selittää myös se, että päivähoitoa ei pidetty tarpeeksi laadukkaana lapselle. Lapsen hoitaminen kotona koetaan myös itseisarvoksi.
Äidit käyttävät
valinnaiset
hoitovapaat
Perhevapaauudistuksen yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista on noussut perhevapaiden tasa-arvoisempi jakaminen ja isien roolin vahvistaminen. Hallitus linjaa ykskantaan, että ”työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa lisätään”.
Tämä on yksi kiperimmistä väännön kohteista, sillä kaikki eivät halua lisätä isien osuutta kiintiöimällä. Työelämässä ja perheissä tulkitaan pääsääntöisesti, että äidit käyttävät vapaavalintaiset perhevapaat. Johanna Närvi toteaakin, että jos isien pidempien vapaiden pitäminen ei työpaikalla ole tavallista, sellaista voi olla vaikea harkita ja ottaa puheeksi.
THL:n tutkimuksessa ehdotetaan, että ansiosidonnaisen vanhempainvapaan pidennys kohdistetaan ensisijaisesti isyysvapaaseen. Tämä vahvistaisi isien asemaa vanhempana ja kohentaisi naisten asemaa työmarkkinoilla.
Perheissä tehdään myös valintoja taloudellisin perustein. Usein isä saa äitiä parempaa palkkaa. Pikkulapsiperheissä köyhyys on kasvanut viime vuosina muita jyrkemmin, mikä vaikuttaa perheen valintoihin. Myös työnantajamaksut kohdentuvat epätasaisesti äitien ja isien työnantajille eikä kertakorvaus kata kustannuksia.
Perhevapaat muutoksessa
Vanhempainvapaa kestää 10–11 kuukautta. Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen.
Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä. Vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen. Vanhempainvapaan ajalta ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää.
Vanhempainpäivärahojen korvaustaso on 70 prosenttia palkasta lukuun ottamatta äitiysvapaan 56:ta päivää, jolloin korvaus on 90 prosenttia.
Ansiosidonnaisen vanhempain-vapaan pidennys vahvistaisi isien asemaa.
Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä. Lisäksi kotikunta saattaa maksaa kuntalisää.
Uudistuneet perhevapaat aiotaan saada voimaan vuoden 2019 alusta lähtien.
uutiskirje 
