Palkansaajien tutkimuslaitos esitti ennustelaitoksista kovimman kasvuarvion keskiviikkona. Laitos arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5.
Valtakunnan viralliset luvut ennustavan valtiovarainministeriön luvut tiistaina olivat 2,9 ja 2,1. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennusti melkein samaa.
PT:n mukaan talous kasvaa Suomessa tänä vuonna nopeammin kuin muulla euroalueella. Tänä vuonna Suomen kasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät.
Palkansaajien tutkimuslaitos on syksystä 2015 kulkenut vastavirtaan siinä, että Suomen talousongelmat johtuisivat huonosta kustannuskilpailukyvystä. Sen mukaan Suomen edellisten vuosien kehno taloudellinen menestys johtui ennen kaikkea joukosta erityistekijöitä, joiden merkitys oli kaksi vuotta sitten jo vähenemässä.
PT arvioi syksyllä 2015 Suomen pääsevän mukaan muun Euroopan kasvuvauhtiin ja ehkä ylittävänkin sen vuonna 2017. Tämä arvio pitää edelleen paikkansa.
Kiky vauhdittaa, mutta ei ratkaissut
Valtavirran näkemys talousongelmista oli se, että kustannuskilpailukyky oli heikentynyt. Sitä korjattiin yksikkötyökustannuksia alentavalla kilpailukykysopimuksella, joka tuli voimaan vuoden alussa. Työaikaa pidennettiin ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin viime kesänä.
PT:n mukaan sopimus vauhdittaa talouskasvua ennustejaksolla, mutta se ei ollut käänne. Vuosiin 2012–2014 ajoittunut bruttokansantuotteen supistuminen vaihtui ripeään talouskasvuun jo ennen kuin Suomen kustannuskilpailukyvyssä ehti tapahtua mitään suurta parannusta.
”Talouskasvun liikkeellelähtöä ei siksi voida selittää ensisijaisesti kustannuskilpailukyvyn kohenemisella eikä Suomen aiempaa kehnoa menestystä puuttuvalla kustannuskilpailukyvyllä”, PT totesi keskiviikkona.
Automotive ja biotuotetehdas vauhdittavat
Laitoksen mukaan Suomen talouden myönteistä käännettä selittää osin talouskasvun kiihtyminen vientimaissamme ja myös vientimme painottuminen investointihyödykkeisiin, joiden kysyntä kasvaa vientimaissa.
Se ei kuitenkaan yksin selitä asiaa, sillä vientimaissa suhdannekäänne on ollut Suomen käännettä maltillisempi ja osassa niistä käännettä ei ole ollut lainkaan.
Vähintään yhtä tärkeänä selityksenä käänteelle PT pitää toimialakohtaisia erityistekijöitä, joita ovat esimerkiksi Valmet Automotiven autotehtaan odottamaton menestys ja aiemmin kriisiytyneen telakkateollisuuden toipuminen ja voimakas laajentuminen. Ennustejaksolla tavaravientiä kasvattaa lisäksi myös Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen.
Työttömyys laskee hitaasti
PT:n mukaan ansiokehitys on maltillista, mutta vahva kuluttajaluottamus, veronalennukset ja velkaantuminen pitävät yllä yksityistä kulutusta.
Työllisyysaste nousee, mutta työttömyysaste laskee vain lievästi.
Talouskasvun kiihtyminen supistaa julkisen sektorin alijäämää, vaikka veroasteen lasku hidastaa tasapainottumista. Julkisia koulutusmenoja sekä T&K –tukea olisi laitoksen mielestä perusteltua lisätä sen sijaan, että kaikki syntynyt liikkumavara käytetään veroasteen laskuun.
Heikko palkkakehitys, hintakilpailu elintarvikemarkkinoilla sekä asumiskustannusten ja polttoaineiden hintojen maltillinen kehitys saavat inflaation pysymään kuluvana vuonna alhaisena. PT arvioi, että EKP:n alhaiset, velkaantumiseen kannustavat ohjauskorot eivät vielä ennustejaksolla nouse.
uutiskirje 
