Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ottavat torstaina kantaa hallituksen uusimpaan esitykseen sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapausmallista. Koko esitys julkaistaan sen jälkeen, mikäli eduskuntaryhmät näyttävät vihreää valoa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli linjausta maanantaina.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on arvioinut uutta sote-sopua alustavien tietojen varassa.
Periaatteellisesti tärkeä muutos edelliseen esitykseen on se, ettei maakunnille tule julkisten palveluiden yhtiöittämispakkoa. Osakeyhtiölaki ei voi mennä sen edelle, että julkinen valta vastaa aina viime kädessä kansalaisten oikeudesta saada sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Parannuksena kesällä kaatuneeseen esitykseen verrattuna Andersson pitää myös sitä, että kansalaisille tulee oikeus vaihtaa sote-keskusta puolen vuoden välein. Alkuperäisessä esityksessä asiakas olisi sitoutunut siihen aina vuodeksi kerrallaan.
Periaatteellisesti tärkeää on sekin, että yksityisistä sote-keskuksista rajataan pois lähes kaikki sosiaalihuollon palvelut.
”Se johtuu siitä, että sosiaalityössä tehdään paljon päätöksiä, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Sellaista valtaa ei voi ulkoistaa voittoa tavoitteleville terveyskonserneille”, Andersson kirjoittaa analyysissään.
Sote-keskuksista käytännössä terveyskeskuksia
Tästä seuraa hänen mukaansa kuitenkin myös kaksi isoa ongelmaa toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta.
”Sote-keskuksista tulee käytännössä terveyskeskuksia. Malli on entistä vahvemmin täysin ristiriidassa soten alkuperäisen integraatioajatuksen kanssa. Alunperin piti vahvistaa sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon yhteistyötä tuomalla palvelut ja niistä vastaavat ammattilaiset saman katon alle.”
Uudessa esityksessä yksityisten terveyskeskusten pitää vuodesta 2022 alkaen myös tarjota erikoislääkärinpalveluita. Anderssonin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että hallitus pyrkii laajentamaan terveydenhuollon yksityistämisen yhä vahvemmin myös erikoissairaanhoidon puolelle.
Ei integraatiota eikä säästöjä
”Koko esitys vaikuttaakin perustuvan uusien markkinoiden avaamiseen terveyspalveluissa, joissa yksityisillä yrityksillä on pienemmät markkinaosuudet kuin sosiaalipalveluissa”, hän kirjoittaa.
Esityksen korjailuista huolimatta suurin ongelma säilyy. Li Anderssonin mukaan kyse on edelleen ”valtavan suuresta terveydenhuollon yksityistämisoperaatiosta, jossa suomalaiset perustason palvelut alistetaan markkinoille”.
”Integraatio ei tule toteutumaan ja siksi eivät myöskään kustannussäästöt. Samalla palveluiden saatavuuden eriarvoisuus kasvaa ja kermankuorinnan riski kasvaa. Suurimmat hyötyjät ovat ne neljä isoa yrityskonsernia, jotka jo pitkään ovat kärkkyneet suurempaa siivua tähän asti julkisesti tuotetuista terveydenhuollon palveluista. Tällä hetkellä yksityisten palveluntuottajien markkinaosuus on melko alhainen sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa”, kirjoittaa Andersson.
uutiskirje 
