FinUnionsin jäsenjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja YTN:n puheenjohtajien mukaan Euroopan unionin kehittämisessä etusijalle on laitettava kansalaisten hyvinvointi. Tähän palkansaajajärjestöt tarjoavat sekä talouden, työelämän että kauppapolitiikan keinoja.
– Tarvitaan euroalueen kriisibudjetti, joka voitaisiin luoda Euroopan vakausmekanismista. Sen avulla pidettäisiin yllä euroalueen kokonaiskysyntää vaikeissa taantumissa. Kriisibudjetti voi olla kooltaan pieni, mutta sen kautta tulee voida ottaa yhteistä velkaa, jotta vaikeimmatkin kriisit saadaan tarvittaessa selätettyä, Eloranta sanoo.
Yhteinen suhdannerahasto
Toinen talouden keino kansalaisten suojelemiseksi talouskriiseiltä olisi Elorannan mukaan yhteinen suhdannetasausrahasto. Se toimisi eräänlaisena automaattisena eurotalouksien vakauttajana.
– Suhdannetasausrahastolla estettäisiin tarvetta tehdä taantumien aikana kansalaisille ja talouskasvulle vahingollisia julkisten menojen leikkauksia, Eloranta jatkaa.
Varteenotettavin vaihtoehto tämän toteuttamiseksi on Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ehdotuksen mukainen pahan päivän rahasto.
Finanssipolitiikan päävastuun tulee kuitenkin säilyä euromailla itsellään. Samalla jäsenmaita on ohjattava nykyistä vahvemmin taloudellisin kannustimin noudattamaan EU:n perusarvoja, mukaan lukien kansalaisten sosiaalisia perusoikeuksia.
Suomen ammattiyhdistysliike on vahvasti sitoutunut EU:n kehittämiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan Suomen on oltava mukana, jos EU:lle luodaan uusia ytimiä. Vain siten voidaan hänen mukaansa turvata Suomen ja sen työntekijöiden edut.
Sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseen sitouduttava
Nykyisen komission aktiivisuus työelämän kehittämisessä saa palkansaajajärjestöiltä kiitosta. Komissio esitteli viime keväänä aloitteensa Euroopan kansalaisten sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseksi, ns. sosiaalisten oikeuksien pilarin. Palkansaajajärjestöjen mukaan kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava siihen viimeistään Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa 17. marraskuuta.
Aloitteen myötä komissio olisi muun muassa suitsimassa nollatuntisopimusten käyttöä uudella lainsäädännöllä.
Antti Palola pitää tällaisia pyrkimyksiä erittäin tärkeinä, sillä eurooppalaisen sääntelyn puutteet lisäävät maiden välistä epätervettä työehtokilpailua. Tämä heikentää työntekijöiden hyvinvointia ja ruokkii ääriliikkeiden kannatusta. Työelämän EU-tason vähimmäisvaatimuksia onkin syytä vahvistaa.
– Unionilla on tässä kyllä toimivaltaa. Työehtojen heikentymiskierre sisämarkkinoilla on pysäytettävä. Tämä on Suomen ja Euroopan työntekijöiden tärkein tavoite, Antti Palola toteaa.
Kauppapolitiikassa palkansaajajärjestöt haluavat, että EU avaa markkinoita jatkossakin solmimalla uusia kauppasopimuksia.
YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi katsoo, että Suomenkin työntekijät ovat hyötyneet vapaakaupasta. Samalla on kuitenkin taattava työntekijöiden oikeudet ja estettävä kilpailun vääristyminen. Sopimuskumppaneilta on edellytettävä perusoikeuksien kunnioittamista ja niiden rikkomisesta on seurattava sanktioita. Nykyisin se ei ole mahdollista.
– Näin esimerkiksi USA tekee omissa sopimuksissaan. EU:n ja USA:n välinen sääntöpohjaiseen vapaakauppaan perustuva yhteistyö kauppapolitiikassa on muutenkin tärkeää, jotta saadaan muut maat kuten Kiina sitoutettua työntekijöiden perusoikeuksiin ja muihin keskeisiin sääntöihin sekä avaamaan markkinoitaan, Kauppi toteaa.
lehti 