Aseteollisuuden edustajat ovat osallistuneet tiiviisti EU:n päätöksentekoon alansa rahoituksesta, kertoo uusi raportti. Belgialaisen Vredesactie-järjestön julkaiseman raportin mukaan aseteollisuuden lobbarit ovat osallistuneet EU:n puolustusrahastoa koskevan päätöksenteon joka vaiheeseen.
Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat puolestaan jääneet heikoiksi. Tämä herättää vakavia kysymyksiä valmistelun legitimisyyden puutteesta ja demokratiavajeesta, tiedotti Rauhanliitto tiistaina.
Euroopan Unioni suunnittelee käyttävänsä 40 miljardia euroa uusien aseiden kehittämiseen ja hankkimiseen seuraavien 10 vuoden aikana. Suuri osa tästä rahasta kanavoidaan EU:n puolustusrahaston kautta, ja sillä tuetaan käytännössä aseteollisuuden tuotekehittelyä.
Rahaston valmisteluprosessin aikana on nostettu esille kritiikkiä avoimuuden puutteesta. Euroopan komissio nimitti rahaston valmisteluun asiantuntijaryhmän (Group of personalities), jota ei rekisteröity EU:n asiantuntijaryhmänä ja jonka 16 jäsenestä kymmenellä oli kytköksiä aseteollisuuteen.
– Yritysten kohtuuttoman suuri vaikutusvalta päätöksentekoprosessin joka tasolla on johtanut lopputulokseen, joka ottaa huomioon vain talouden. Tämä jättää päätöksenteon demokraattisen legitimiteetin kyseenalaiseksi, sanoo tutkija Bram Vranken Vredesactie-järjestöstä.
”Sotateollisuudella menee heikosti”
Puolustusrahaston kautta EU:ssa päätetään aseiden kehittämistuista ja hankinnoista vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinnoista ja esimerkiksi siitä, mitä aseita pitäisi kehittää ja mihin tarkoituksiin, ei kuitenkaan ole käyty julkista keskustelua.
Suomessa asian nosti esiin europarlamentaarikko Merja Kyllönen kesäkuussa.
– Eurooppalaisella sotateollisuudella on mennyt heikosti jo pidemmän aikaa. Tämä ei ole mikään salaisuus, mutta siitä ei ole puhuttu julkisesti, Kyllönen sanoi.
Hän koki EU:n luonteen muuttuvan.
– Teräs-, hiili- ja rauhaunionin tilalle ollaan rakentamassa varustelun ja raskaan raudan sotateollisuusunionia. EU:lla ei ole edes suuntimaa, miten voisi purkaa maiden ja maanosien välisiä jännitteitä sen sijaan, että niitä kasvatetaan.
Investointeja myös robottiaseisiin
Vredesactie-järjestön mukaan nyt kehitettävät aseteknologiat muokkaavat tulevaisuuden sodankäyntiä. Investointeja tehdään esimerkiksi autonomisten asejärjestelmien kehittelyyn, vaikka sekä Euroopan parlamentti että tiedeyhteisö on varoittanut niistä ja kehottanut selvittämään autonomisten aseiden eli niin kutsuttujen robottiaseiden kieltämistä.
Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea peräävät demokraattista keskustelua ja EU:n sotateollisuuteen liittyvien budjettivalintojen uudelleenarviointia. Järjestöjen mielestä aseteollisuutta ei pidä kohdella kuin mitä tahansa tavanomaista yritystoimintaa. EU:n budjettia ja turvallisuuspolitiikan suuntaa koskevista aiheista on pystyttävä käymään kunnollista julkista keskustelua.
Merja Kyllönen sanoi kesäkuussa, että Suomenkin osalta puhutaan miljoonista.
– Tämän lisäksi haetaan kahden prosentin kokonaistavoitetta bruttokansantuotteesta kaikkien EU-maiden puolustusmenojen osalta.
lehti 