Työmarkkinoilla arvioidaan Metsäteollisuuden ja Paperiliiton neuvottelutuloksen toimivan päänavaajana muille liitoille. Sopimus raamittaa osaltaan sitä, millaisia palkankorotuksia on tulossa muilla aloilla.
Nollapalkankorotusten tarjoaminen paperimiehille ei lupaa hyvää naisvaltaisille aloille. Vientivetoinen malli ei edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja, arvioidaan julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn kannanotossa.
Liiton puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatiikin samapalkkaisuuden edistämistä liittokierroksella.
Naisvaltaiselle julkiselle sektorille halutaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat palkankorotukset.
– Palkkatasa-arvon korjaaminen liittokierroksella edellyttää, että naisvaltaiselle julkiselle sektorille neuvotellaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat korotukset.
Euromääräiset palkankorotukset ovat sekalinjaa vaikuttavampia palkkatasa-arvon kannalta.
– Jonkin verran tähän (palkkatasa-arvoon) vaikuttaa myös niin sanottu sekalinja, jossa palkankorotus on prosenttimääräinen, mutta kuitenkin vähintään tietyn euromäärän suuruinen.
Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin mukaan miesten keskiansiot ovat tänä vuonna 3 681 euroa kuukaudessa ja naisten keskiansiot 3 069 euroa kuukaudessa.
Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on edelleen noin 17 prosenttia. Lisäksi Sipilän hallituksen aikana palkkatasa-arvossa on menty takapakkia monin tavoin.
Päänavaajamalli saattaa kasvattaa palkkaeroja
Neuvottelujen vientivetoinen marssijärjestys harmittaa jytyläisiä:
”Tällainen malli ei edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja”, todetaan Jytyn kannanotossa.
Samapalkkaisuuden esteet ovat myös rakenteellisia. Työt jakautuvat edelleen naisten ja miesten töihin. Samapalkkaisuutta edistäisivät Jytyn mukaan miesten ja naisten töiden ja ammattialojen tasapuolisempi jakaantuminen sukupuolten välillä.
Myös perhe-elämän ja työtehtävien tasapuolisempi jakautuminen sukupuolten välillä edistäisi samapalkkaisuutta.
Lomarahojen leikkaus kompensoitava palkankorotuksilla
Kuntien, valtion ja seurakuntien työntekijöiden lomarahojen leikkaaminen koetaan naistyöpaikoilla erityisen sietämättömänä. Palkkaneuvottelupöydissä halutaankin kiky-sopimuksen leikkaamien lomarahojen kompensaatiota.
– Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta kilpailukykysopimus oli isku erityisesti kunta-alalle, kuten Pihlajamäki huomauttaa.
Myös JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toivoo lomarahojen kompensaatiota palkkojen yleiskorotukseen. Hän väläytti kentän olevan ”aika rajusti” jo lähdössä ”erilaisiin toimenpiteisiin”.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin arvion mukaan kompensointi maksaisi kunnille vähän yli 200 miljoonaa euroa.
Kuntien talous on kohentunut huomattavasti viime aikoina, mutta taloustilanne vaihtelee suuresti kunnittain. Kuntatyönantaja lienee haluton kompensoimaan kikyn leikkauksia, vaikka juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan juuri matala palkkataso hiertää kunnissa.
lehti 