Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii Suomen hallitusta toimimaan aktiivisesti parhaillaan YK:ssa neuvoteltavan ihmisoikeuksia, yritysvastuuta ja väärinkäytösten uhrien oikeuksia koskevan sopimuksen solmimiseksi.
Kaikki vasemmistoliiton kansanedustajat ovat allekirjoittaneet kansainvälisen parlamentaarikkojen vetoomuksen sopimuksen puolesta, ja puolueen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen on jättänyt hallitukselle myös asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen.
– Joidenkin monikansallisten yritysten toimintaan liittyy ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien loukkauksia, ympäristötuhoja, maakaappauksia, pakkotyötä ja muita räikeitä ongelmia. Ongelmia on erityisesti kehittyvissä maissa. Nykyinen kansainvälinen sääntely on liian heikkoa saattamaan yrityksiä vastuuseen, Sarkkinen perustelee tarvetta uudelle sopimukselle.
”Nykyinen kansainvälinen sääntely on liian heikkoa saattamaan yrityksiä vastuuseen.”
Hallituksen pitää kertoa kannoistaan avoimesti
Monikansallisia yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevaa sitovaa kansainvälistä sopimusta on valmisteltu YK:n alaisuudessa vuodesta 2014. Työryhmän kolmas kokous pidettiin viime viikolla Genevessä. Suomi on todennut noudattavansa asiassa EU:n linjaa. Unionin jäsenmaiden sitoutumista sopimukseen on kuitenkin varsinkin aiemmilla neuvottelukierroksilla epäilty.
– Suomi on virallisesti sitoutunut puolustamaan ihmisoikeuksia ja vahvistamaan sääntöperusteista monenkeskistä järjestelmää. YK:n yritysvastuusopimus edistäisi näitä tavoitteita. Sitovan vastuunormiston vahvistaminen on myös kaikkien rehellisesti ja kestävästi toimivien yritysten etu. Vastuulliset suomalaisyrityksetkin hyötyvät, jos kilpailuedun hakeminen ihmis- ja työelämäoikeuksien tai ympäristönormien polkemisella estetään nykyistä tehokkaammin, Sarkkinen huomauttaa.
– Suomen tulee olla tässä aktiivinen toimija sekä EU:ssa että YK:ssa. Hallituksen pitää kertoa kannoistaan avoimesti ja osallistaa kansalliseen valmisteluun sidosryhmiä, kuten työmarkkinajärjestöjä, tutkijoita sekä yritysvastuuta ja ihmisoikeuksia edistäviä kansalaisjärjestöjä.
Yritysvastuusopimus paikkaisi globaalihallinnan aukkoja
Monikansallisten yritysten oikeudet ja vapaudet ovat usein lakiin kirjattuja, mutta niiden vastuut ja velvollisuudet nojaavat edelleen pitkälti vapaaehtoisuuteen. Silloinkin, kun yritysvastuuta koskeva sääntelyä ja valvontaa on, se tapahtuu pääasiassa kansallisella tasolla.
Tämä ei vastaa globaalitalouden todellisuutta, jossa pääomat, tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti.
– Varsinkin köyhissä, hauraissa tai korruptoituneissa valtioissa kansallinen lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä puuttuvat usein heikosti epäkohtiin, ja suuryrityksillä voi olla erittäin suuri valta suhteessa paikallisiin päättäjiin, viranomaisiin ja ihmisiin. Ääritapauksissa voidaan puhua hallintotyhjiöistä, joissa suuryritys on alueen tai paikkakunnan ainoa hyvin resursoitu ja organisoitunut toimija, Sarkkinen toteaa.
– Monenkeskinen yritysvastuusopimus paikkaisi osaltaan tämänkaltaisia globaalihallinnan aukkoja. Se määrittelisi selkeästi yritysten vastuut, turvaisi yksilöiden ja yhteisöiden oikeudet ja antaisi heille pääsyn oikeussuojakeinojen piiriin silloin, kun yritys ei ole noudattanut vastuuvelvoitteitaan.
uutiskirje 
