Suomen metsäteollisuus ehti jo hengähtää helpotuksesta Euroopan parlamentin päätöksen jälkeen, kun ilmastotavoitteissa vertailukohdaksi otettiin Suomen metsien normaalivuosien kulutus.
Parlamentin suunnitelmana oli ottaa vertailukohdaksi lamavuosien kulutus, minkä perusteella Suomen ilmastovaatimukset olisivat olleet ennakoitua kovemmat.
Takapakkia tuli, kun elokuusta alkaneella Viron puheenjohtajakaudella neuvosto keskeytti keskustelun asiasta ennen kuin kaikkien jäsenmaiden, muiden muassa Suomen, kantaa oli kuultu.
Neuvoston kannaksi tuli, että ilmastovertailussa pitää ottaa huomioon myös metsien jääminen muun rakentamisen alle. Nyt aprikoidaan, kuinka pitkästä ajasta on kyse.
Koska ilmastotavoitteista neuvotellaan vielä parlamentin, neuvoston ja komission kesken, Suomi yrittää Tanskan ja Ruotsin tuella vaikuttaa, ettei rakennettua metsämaata otettaisi takautuvasti mukaan laskelmiin.
Jos rakennettu metsämaa otetaan mukaan laskelmiin, ilmastotavoitteiden kiinni kurominen tulee maksamaan Suomelle huomattavasti nykylaskelmia enemmän. Metsien käyttöä uusi laskelma ei muuttaisi, sillä hakkuut jäävät nytkin alle suositellun enimmäismäärän eli 80 miljoonan kuutiometrin.
lehti 