Sote-uudistus ei mene maaliin ilman muutoksia, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio. Etenkin valinnanvapausmalli on nostamassa kustannuksia niin, että sote-uudistuksen tavoitteet vesittyvät.
– Maakunta- ja sote-uudistus tarvitaan, mutta ne pitää tehdä paremmiksi. Nykyesityksessä on paljon ongelmia, Tainio sanoi maanantaina Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa.
Hän viittasi maakuntien yhtiöille tuleviin velvoitteisiin, joiden myötä julkiset palvelut voivat joutua EU-kilpailusäädösten alaisiksi. Vaikka hallitus perääntyi maakuntien palvelujen pakkoyhtiöittämisestä, Tainion mielestä kyse on piiloyhtiöittämisestä.
Suunniteltu soten tuoma kolmen miljardin säästö julkiseen talouteen ei hänen mukaansa toteudu lähimmän kymmenen vuoden aikana. ICT-järjestelmän rakentaminen sekä soteen kytketyt asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti nostavat kustannuksia.
Samaa mieltä ovat Kuntaliiton Kuntapulssi-kyselyyn vastanneet kunta- ja sote-johtajat sekä maakuntavalmisteluun osallistuvat viranhaltijat. Vain yksi prosentti uskoo hallituksen esityksen hillitsevän kustannusten kasvua. 72 prosenttia katsoo, että kustannusten hillintä onnistuu joko huonosti tai erittäin huonosti.
Kuntaliitto antaa lausuntonsa hallituksen esityksestä keskiviikkona.
”Syytä katsoa kokonaiskustannuksia”
Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätös perustaa Mehiläinen Oy:n kanssa yhteisyritys erikoissairaanhoidon pitämiseksi alueella on Tainion mielestä ymmärrettävää.
– Koska kenttä on niin sekaisin, toki ymmärrämme näitäkin ratkaisuja. Kunnilla on kova huoli kuntalaisten palveluista.
Kuntien ei Tainion mukaan pidä suostua mihin tahansa. Länsi-Pohjan ja Mehiläisen sopimukseen sisältyy 100 miljoonan euron korvaus sopimusrikkomuksesta.
– Kehotamme kuntia miettimään tarkoin, millaisin ehdoin he lähtevät mukaan yhteisyrityksiin. Pitää miettiä, onko ratkaisu hyvä myös kymmenen vuoden kuluttua.
Soten laatu huolettaa
Kuntapulssin vastaajilla on huoli siitä, miten välttää potilaan yli- tai alihoitaminen. Yhden vastauksen mukaan sote-keskuksille tulee iso houkutus lähettää potilas yhteispäivystykseen tai erikoissairaanhoitoon sen sijaan, että hoidettaisiin potilas itse.
Vastauksissa ihmetellään, miksi juuri geriatria, lastentaudit, sisätaudit ja silmätaudit on valittu sote-keskusten palveluihin. Uhkana on, että sote-keskus palvelee vain osaa väestöstä.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärinen muistutti, että uuden järjestelmän oppiminen vie aikansa eikä sille ole edes arvioitu hintaa.
Kansalaiset ovat ymmärtäneet, että asiakassetelillä voisi saada mitä palveluja tahansa.
– Asiakassetelin saa vasta viranomaisen harkinnan jälkeen. Sen sijaan asiakas voi edelleen ostaa omalla rahallaan lisäpalveluja.
Etenkin haavoittuvassa elämäntilanteessa oleville tämä voi Myllärisen mukaan tuoda yllättäviä menoja, esimerkiksi leikkauksen jälkeen vanhus on helposti johdateltavissa.
Kysely: Terveyserot tuskin kaventuvat
Viime viikolla päättyneen Kuntaliiton Kuntapulssi-kyselyn mukaan luottamus sote-uudistukseen on varsin heikkoa.
Uudistuksen alkuperäinen tavoite eli hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen onnistuu vastaajien mukaan varsin heikosti (43 prosenttia). 42 prosenttia ei halua tai osaa arvioida, kuinka terveyserojen käy. Terveyserojen kaventumiseen uskoo 14 prosenttia.
Yli 50 000 asukkaan kunnissa 74 prosenttia vastaajista katsoo, ettei sote-uudistus onnistu vahvistamaan peruspalveluita.
Kaikista vastaajista yli puolet uskoo sen sijaan, että asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti kehittävät alueen yksityisiä sote-palveluita.
Yksi vastaajista totesi, että ”tällä hetkellä ollaan aivan sivuraiteella maku-sote-uudistuksen kanssa ja kaukana niistä tavoitteista, joita lähdettiin tavoittelemaan”.
Kysely lähetettiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien 1 862 viranhaltijalle, jotka ovat keskeisesti mukana sote-valmistelussa. Vastauksia saatiin kaikista maakunnista, mutta vastausprosentti oli vain 15.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärisen mukaan alhainen vastausprosentti kertoo sote-väsymyksestä. Ensin viranhaltijoiden pitää tehdä omat työnsä ja sitten sote-uudistusta.
– Kun tätä on jatkunut useampia vuosia, se näkyy jo palvelutuotannossa. Pomot ovat poissa, mikä voi vaikuttaa henkilöstön sitoutumiseen.
lehti 