Arhinmäki jättää Palloliiton väliin: ”Miten yhdistää päiväkoti-ikäisten isänä oleminen ja puheenjohtajuus?”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki ei pyri Palloliiton puheenjohtajaksi. Hän kertoi asiasta keskiviikkona Facebookissa.

Intohimoisena jalkapalloihmisenä tunnettua Arhinmäkeä on pyydetty ehdolle useilta tahoilta ja hänen nimensä on esiintynyt tiuhaan spekuloinneissa.

Arhinmäki perustelee päätöstään työn ja perheen yhdistämisen vaikeudella.

Ehkäpä seuraavalla kerralla asetun ehdolle.

– Olen pohtinut hyvin paljon ajankäyttöä. Miten olisi mahdollista yhdistää vaativa kansanedustajan työ, kahden päiväkoti-ikäisen lapsen isänä oleminen ja Palloliiton puheenjohtajuus? Olen tullut siihen tuloksen pitkällisten pohdintojen jälkeen, ettei se ole mahdollista. Jos lapset olisivat kouluikäisiä, olisi helpompi yhdistää nämä kolme asiaa, Arhinmäki kirjoittaa.

– Haluan hoitaa erittäin hyvin kansanedustajan toimeni. Ja haluan nyt antaa lapsille sitä aikaa, jota ei puolueen puheenjohtajana ollut riittävästi antaa.

Ehkä seuraavalla kerralla

Hän toteaa jo nyt käyttävänsä jalkapalloon sen ajan, joka lasketaan kuluvan Palloliiton puheenjohtajuuden hoitoon, noin 60 päivää vuodessa.

– Puheenjohtajana pitkään toimineena tiedän, ettei ajankäyttö rajoitu vain tekniseen kokoustamiseen ja läsnäoloon otteluissa sekä tilaisuuksissa. Puheenjohtajana oleminen on huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja vie fyysisen ajan lisäksi henkisiä resursseja. Puheenjohtaja ei voi myöskään itse määrittää aikatauluja perheelle sopiviksi.

Samalla Arhinmäki kertoo kuitenkin olevansa kiinnostunut työskentelemään suomalaisen jalkapallon hyväksi. Hän mainitsee hallitus- ja valiokuntatyöskentelyn.

– Ehkäpä seuraavalla kerralla asetun ehdolle myös Palloliiton puheenjohtajaksi, hän toteaa.

Ominaisuudet on

Arhinmäki arvioi, että hänellä on ominaisuudet, jotka Palloliiton puheenjohtajalla tulee olla: pitää olla intohimoinen jalkapalloihminen, tuntea niin ruohonjuuritason seuratoiminta, junioritason pelaamista kuin huippujalkapalloa ja ymmärtää pelikentän tuntoja. Myös kansainvälistä jalkapallokulttuuria tulee ymmärtää syvällisesti ja olla järjestöjohtamisen ammattilainen.

– Kyky rakentaa yhteistä näkemystä korostuu erityisesti nyt Palloliitossa, kun vuoteen 2020 mennessä pitäisi viedä maaliin liiton yli satavuotisen historian suurin järjestömuutos, hän arvioi.

Hänellä on myös laaja näkemys siitä, mihin suuntaan suomalaista jalkapalloa tulee kehittää. Hän on huolissaan erityisesti siitä, että aiemmin edullinen jalkapallon harrastaminen on kallistunut.

– Nyt kuitenkin harrastuskustannusten nousu alkaa olla jo esteenä monille lapsille ja nuorille jatkaa fudiksen pelaamista, hän kirjoittaa.

Palloliitolle valitaan uusi puheenjohtaja 20. tammikuuta pidettävässä ylimääräisessä liittokokouksessa.