Osallisuusmalli on tynkä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Helsingin kaupunginhallitus päätti äskettäin osallisuusmallin toimeenpanosta vuosina 2018–2021 . Kaupunginhallituksen jäsen Veronika Honkasalo (vas.), oletko tyytyväinen malliin?

– Siihen nähden miten isosta asiasta on kyse, se on tosi heppoinen ja aikamoinen pettymys.

Olit viime valtuustokaudella johtamisjärjestelmän uudistamista pohtineessa jaostossa. Osallisuus oli mukana jo silloin, mutta asia siirrettiin myöhemmäksi. Toivoit siirtämisen tarkoittavan, että mallista tulee tosi hyvä. Millainen sen olisi pitänyt olla?

– Toiveenani oli, että meille olisi tullut kaupunginosavaltuustot ja niille budjettivaltaa. Ja asukastalotoiminnan laajentaminen koko kaupungin kattavaksi osana tätä mallia olisi ollut hieno juttu.

– Lisäksi mallissa ei näy työntekijöiden osallisuus. Helsinkihän on edelleen hyvin hierarkkinen kaupunki. Työntekijöitä pitäisi kuulla enemmän ja heidän sananvapauttaan tulisi arvostaa enemmän.

– Osallisuutta rahoitettiin lakkauttamalla lähiörahastot, mikä on harmi. Lähiörahastoista oli tarkoitus rahoittaa haavoittuvassa asemassa olevien lähiöiden infrainvestointeja ja elävöittää sitä kautta aluetta.

Vesittääkö malli koko idean kaupunkilaisten osallistamisesta?

– Kyllä siinä hyvä pohja on. Hyvä että osallisuutta edistetään, mutta siihen nähden, miten iso huoli asiasta niin kaupunkilaisilla kuin päättäjilläkin asiasta on, malli jäi tyngäksi. Kun valtuutetut viime valtuustokauden päätteeksi arvioivat mennyttä, yhtenä isoimpana ongelmana pidettiin sitä, että tavallisten kaupunkilaisten on todella vaikea päästä vaikuttamaan päätöksiin.

Mitä mieltä olet stadiluotseista, joiden on määrä auttaa asukkaita aloitteiden ja kehittämisehdotusten edistämisessä?

– No pitää katsoa, miten stadiluotsit lähtevät toimimaan. Mutta sitäkin voi kritisoida siitä, että sen sijaan että valta olisi oikeasti asukkailla, osallisuutta vetää stadiluotsi. Resurssi – tosin liian pieni – annetaan niihin. Toki osallisuus ei tapahdu itsestään, vaan siihen tarvitaan koordinaatiota, mutta parempi ratkaisu siihen olisi ollut kaupunginosavaltuustot.

Mallin mukaan osallistavan budjetoinnin hankkeista voi tehdä ehdotuksia ja niistä voivat myös äänestää jo 12-vuotiaat helsinkiläiset. Esitit hallituksessa tätä osallistujien nuorentamista vuodella ja se meni läpi.

– Kun jo 12-vuotiaat pääsevät mukaan, se tarkoittaa, että jo alakouluun voidaan tuoda demokratiakasvatus. Läpi meni myös esityksemme mallin seurannasta ja kehittämisestä. Siinä luotiin päätöksentekijöille mahdollisuus arvioida mallin toimivuutta ja tarvittaessa täydentää sitä.