Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää ovat äityneet nokittelemaan Länsi-Pohjan sairaanhoidon miljardiulkoistamisesta julkisuudessa.
Orpo on puhunut Mehiläisen valtauksesta sekä vedonnut Mehiläiseen ja Meri-Lapin kuntiin, että nämä vetäytyisivät hankkeesta. Orpolta on naiivia edes vedota Mehiläisen yhteiskuntavastuuseen. Vetoomus oli silkkaa kokoomuslaista imagopolitiikkaa.
Meri-Lapin sopimuksen peruminen tekopyhä vaatimus kokoomukselta
Esimerkiksi Länsi-Pohjan kuntien tekemä sopimus takaa jopa viiden prosentin voiton Mehiläiselle.
Kokoomus on ajanut valinnanvapautta kuin käärmettä pyssyyn välittämättä asiantuntijoiden epäilyistä tai kustannusten kasvusta. Kokoomukselta on tekopyhää vaatia Mehiläistä vetäytymään 1,1 miljardin kaupasta. Tämä on arvioitu 15 vuoden sopimuksen hinnaksi sotepalveluiden järjestämisestä.
Järvenpää sanookin, ettei heillä ole mitään aikomusta vetäytyä sopimuksesta. Sen pystyy kaatamaan valituksilla vain, jos päätöksentekoprosessissa pystytään osoittamaan jokin virhe.
Hallitus ei voi takautuvasti säätämällään lailla suitsia Länsi-Pohjan ja Mehiläisen sopimusta. Sen sijaan sopimus voi edetä markkinaoikeuden käsittelyyn.
Tuleviin ulkoistamissopimuksiin hallitus on vaatimassa mainintaa, jonka mukaan maakunta voi korvauksetta purkaa sopimuksen halutessaan. Laki on valmistelussa.
Yksityisten sotepalvelujen osuus kasvaa 24 prosenttiin
Sosiaali- ja terveysministeriön torstaina julkistama valinnanvapauslain vaikutusarviointi kertoo yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavan noin 50 prosenttia nykyisestä. Yksityisten sotepalvelujen osuus on nykyisin 16 prosenttia, ja tämä kasvaa 24 prosenttiin 18,5 miljardin potista.
STM arvioi tästä kuuluvan noin 5,8 miljardin verran eri tavoin valinnanvapauden piiriin. Suurimman osan haukkaavat suoravalinnan palvelut mukaan lukien hammashoito sekä asiakasseteli. Näiden osuudeksi arvioidaan 4 350 miljoonaa euroa.
Se jakautuu maakunnan liikelaitosten yksityisten yritysten palvelujen tuotantoon. Kunnilla ei ole oikeutta tuottaa palveluja. Valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja saa sotekeskuksista, asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla yksityisistä tai maakunnan yrityksiltä.
Sosiaalihuollon palveluista on arvoitu siirtyvän valinnanvapauden piiriin noin 2,8 miljardia, josta vähintään puolet eli 1,4 miljardia on yksityisten markkinoiden tuottamaa palvelua.
Kuntaliiton mukaan jopa kolmannes nyt kuntien järjestämisvastuulla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyisi uusien valinnanvapausjärjestelmien, henkilökohtaisen budjetin, suoran valinnan sekä asiakassetelin piiriin.
Ministeriön laskelmia leimaa varovaisuus
Valinnanvapauden piiriin kuuluvat yksityisten yritysten palvelut kustannetaan maakunnan budjetista. Yritykset odottavat saavansa myös voittoa.
Esimerkiksi Länsi-Pohjan kuntien tekemä sopimus takaa maksimissaan viiden prosentin voiton Mehiläiselle. Meri-Lapin kuntien ulkoistamien palvelujen arvoksi on laskettu yli 70 miljoonaa vuositasolla.
Jos maakunnat markkinoistavat laajasti sotepalvelujaan, yksityisten yritysten tuottamien palvelujen osuus kasvaa. Ministeriön laskelmia leimaakin varovaisuus.
Sotepalvelujen yksityistämisen arvioidaan tapahtuvan maltillisesti, mikä ei ole linjassa monien asiantuntijoiden arvioiden kanssa. Toki varaumiakin esitetään: yksityisten palvelujen tuottajien osuus saattaa olla arvioitua suurempi.
Maltillista sotepalvelujen markkinoistamista vastaan sotii myös alan yritysten aggressiivinen markkinointi kuntien suuntaan sekä yritysostot. Isommat yritykset napsivat pienempiä pois markkinoilla.
lehti 