Suomen pitää purkaa työmarkkinoiden jäykkyyksiä, mutta Saksan malliin ei kannata mennä, sanoo Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta.
– Saksassa palkkaneuvottelut on hajautettu yritystasolle, mutta kokonaistaloudellinen tuottavuus on heikentynyt.
Haaparannan mukaan Suomen pitää löytää omat keinonsa jäykkyyksien purkamiseksi. Jos palkankorotuksista sopiminen jätetään yritystasolle, se voi johtaa tuloerojen kasvuun.
– Mikään ei takaa, että palkkojen vapauttaminen hyödyttäisi kaikkia. Erään tutkimuksen mukaan vapaa palkanmuodostus laskee alimman tulotason palkkoja, keskipalkat säilyvät miltei ennallaan ja ylimmissä tuloluokissa palkat nousevat.
Tulonjaosta, työmarkkinoista ja valtion velasta puhuttiin Palkansaajien tutkimuslaitoksen Tuotannon Tekijät – Palkansaajien Suomi 100 vuotta –kirjan julkistamisseminaarissa viime torstaina.
Ei kaikkea romukoppaan
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas toivoi, että Suomessa mietittäisiin vakavasti, tuleeko Sitran vaatimuksen mukaisesti vapauttaa ”toimijoiden elinvoima” työmarkkinoilla.
– Suomi on kuitenkin isojen investointituotteiden vientimaa ja siten herkkä suhdannevaihteluille.
Ilmakunnaksen mukaan tällaiseen elinkeinomalliin sopivat paremmin keskitetyt palkkaratkaisut.
– Ennen kuin hypätään sutena uuteen, kannattaa miettiä, mitkä näistä instituutioista tukevat Suomen pärjäämistä globaalitaloudessa jatkossakin.
Pääomatulojen ja ansiotulojen eritahtiseen kehitykseen on tutkijoiden mukaan monta syytä.
Ansiotulot ovat nousseet hitaammin ja vähemmän kuin pääomatulot. Professori Jukka Pekkarinen Jyväskylän yliopistosta muistutti, että kehitys on kaikkialla maailmassa samankaltainen.
Osaksi kehitys voi professori Haaparannan mukaan johtua matalasta koulutustasosta.
Matalan koulutustason ja matalan tuottavuuden työpaikoista pidetään kiinni erilaisilla palkkajoustoilla ja yrityskohtaisilla sopimuksilla. Siksi palkat nousevat hitaasti.
Lisävelkaa ilmastonmuutoksen takia
Pitkä matalien korkojen politiikka saattaa tutkijoiden mukaan ajaa Suomen deflaatioon eli hintojen ja palkkojen laskuun. Deflaatiota on vaikeampi hallita kuin inflaatiota.
Professori Pekkarinen pitää nykytilannetta tolkuttomana.
– Reaalikorko on nolla, mutta talouden näkymät positiiviset. Se herättää kysymyksen, onko globaalissa taloudessa tehottomuutta, liikaa säästämistä. Valtiot voisivat täyttää tätä aukkoa esimerkiksi sellaisilla investoinneilla, jotka torjuisivat ilmastonmuutosta.
– Aiemmin historiassa sodat ovat laukaisseet vastaavat tilanteet, Pekkarinen lisäsi.
Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman myönsi investointitarpeen, mutta painotti, ettei Suomella ole juuri velanottomahdollisuuksia. Hänelle huomautettiin, että muun muassa Belgia on ottanut lisää velkaa, koska lainakorot ovat nyt hyvin matalat.
Korkman totesi, että Suomi on osittain pulassa matalien korkojen takia, koska maamme on iso lainanantaja.
uutiskirje 
