”Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.”
Tällaisen esityksen P.E. Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti antoi eduskunnalle 4.12.1917. Sen johdosta valtioneuvosto järjesti maanantaina avoimen juhlaistunnon.
– Sadan vuoden katkeamaton kansanvallan kaari on harvinainen koko maailmassa, sanoi juhlaistunnossa puhunut pääministeri Juha Sipilä.
– Se erottaa Suomen useimmista muista maailman valtioista. Demokraattinen järjestelmämme ulottuu paikallistasolta aina valtion korkeimpaan johtoon saakka. Kun juhlimme valtiollisen itsenäisyyden sataa vuotta, juhlimme samalla vahvaa suomalaista kansanvaltaa.
– Suomen senaatin esimerkki sadan vuoden takaa velvoittaa hallituksia tänäkin päivänä. Hallituksella tulee olla kyky päättää ja kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. On tehtävä työtä, jota tekemään hallitus on valittu. On uskallettava astua eteenpäin, vaikka maailma ympärillä horjuisi, jatkoi Sipilä.
Kiista menettelytavasta
Sata vuotta sitten eduskunnassa käytiin vain lyhyt keskustelu, sillä sosiaalidemokraatit eivät hyväksyneet menettelytapaa.
Eduskunta oli julistautunut 15. marraskuuta korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
– Siitä eduskunnan päätöksestä, että sille on kuuluva keisarin ja suuriruhtinaan valta, johtuu ymmärtääkseni, että kukaan muu, kuin eduskunta, ei sitä ole oikeutettu käyttämään, ellei eduskunta ole toisenlaista päätöstä tehnyt, sanoi sosiaalidemokraattien Kullervo Manner.
– Kun eduskunta ei ole antanut senaatille oikeutta käyttää suuriruhtinaan valtaa, niin nähdäkseni ne ehdotukset, jotka ovat puhemiehelle äsken annetut, eivät ole, eivätkä voi olla sellaisia esityksiä, joista äsken lukemassani pykälässä mainitaan. Ne voivat olla korkeintaan senaatin ehdotuksia.
Itsenäisyysjulistus tuotiin uudestaan eduskuntaan 6.12.1917 valtiopäiväaloitteena, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli maalaisliiton Santeri Alkio. Eduskunta hyväksyi Suomen hallitusmuodoksi riippumattoman tasavallan ja valtuutti hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin valtiollisen itsenäisyyden tunnustamiseksi. Myöhemmin 6.12. vakiintui Suomen itsenäisyyspäiväksi.
lehti 