Lausuntokierros hallituksen uudesta valinnanvapausesityksestä päättyy perjantaina 15. joulukuuta. Kritiikki esitystä kohtaan on, jos mahdollista, entisestään koventunut.
Torstaina lausuntonsa julkaissut vasemmistoliitto vaati kokonaan uutta esitystä, koska pykälien viilaaminen ei riitä.
Keskiviikkona esityksen tyrmäsi Helsingin kaupunginvaltuusto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa sote-lait tämän eduskunnan aikana valmiiksi, mutta valinnanvapausesityksessä on vielä paljon korjattavaa. THL:n mukaan lakiluonnoksen jatkotyöstämisessä on pyrittävä estämään haitalliset seuraukset ja edistämään valinnanvapauden toteutumista asiakkaiden toivomalla tavalla.
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola toteaa, että lakiluonnos nykyisessä muodossaan vaarantaa hyvin toimivan erikoissairaanhoidon joitakin keskeisiä toimintoja. Erityisesti päivystystoiminta saattaa joutua ongelmiin. THL:n mielestä asiakassetelipalvelujen valikoimasta tulee poistaa kiireetön leikkaustoiminta, polikliinisesti toteutettavat kirurgiset toimenpiteet sekä kiireettömät sairaanhoidolliset käynnit.
Oikeutta yksityisiin palveluihin ei tule
Viisi professoria on seurannut Ylen pyynnöstä sote-prosessia alusta asti. Torstaina he toteavat, ettei esityksestä saa selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi.
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto esimerkiksi sanoo, ettei lakiluonnos anna oikeutta nykyisiin yksityisiin palveluihin, kuten monet ehkä luulevat. Niiden sijaan on tarjolla vähemmällä rahalla tuotettuja palveluja, joiden valikoima ja sisältö on sama riippumatta siitä, hakeeko palvelunsa yksityiseltä vai julkiselta.
– Jos haluaa yksityiseltä lisäpalveluja, niitä saa erikseen maksamalla ja ilman kela-korvausta, koska sen on tarkoitus poistua.
Myöskään uudistuksessa tavoiteltu perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio ei toteudu. Pääosa sosiaalipalveluista sijoittuu maakunnan liikelaitokseen. Sote-keskuksiin jää vain ohjaus- ja neuvontatehtäviä. Kaikki julkisen vallan käyttöä edellyttävät sosiaalipalvelut ovat liikelaitoksessa.
– Kärsijöinä ovat erityisesti paljon palveluja tarvitsevat, kuten ikäihmiset ja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, sanoo entinen Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen.
uutiskirje 
