Rauhannobelisti Tilman Ruff: Ydinasekieltosopimus antaa toivoa

Australialainen infektiolääkäri Tilman Ruff on omistanut elämänsä lääketieteen lisäksi ydinaseiden vastaiselle työlle. Nobelin rauhanpalkinnon saaneen ICAN-järjestön perustajajäsen Ruff muistuttaa ydinaseiden olevan suurin yksittäinen uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle. Ruff vieraili tällä viikolla Helsingissä ja tapasi muun muassa presidentti Sauli Niinistön ja rauhanliikkeen edustajia.

Rauhanliike ja ydinaseiden vastainen liike ovat tänä päivänä marginaalissa verrattuna vaikkapa 1980-lukuun. Miten asia saataisiin agendalle paremmin?

– Ydinaseriisunta on äärettömän kiireinen asia. Ihmiskunnalla on kaksi vaihtoehtoa. Joko ydinaseita tullaan käyttämään, mistä seuraisi ihmisjärjelle käsittämätön katastrofi, tai ydinaseista luovutaan kokonaan.

– Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että olemme lähempänä totaalista katastrofia kuin kenties koskaan aiemmin, sanoo Ruff ja jatkaa:

– Sen lisäksi, että meillä on impulsiivisia, narsistisia poliittisia johtajia, myös inhimillisen virheen, huolimattomuuden tai kyberhyökkäyksen riski on valtava. Ydinasevaltiot eivät ota aseriisuntaa tosissaan. Joka vuosi käytetään pelkästään ydinasearsenaalin modernisointiin ja ylläpitoon yli miljardi Yhdysvaltain dollaria.

Ydinasekieltosopimus ainutlaatuinen edistysaskel

Ruff ei kuitenkaan ole toivoton. Eniten toivoa antaa heinäkuinen ydinasekieltosopimus.

– Tätä kutsun ainutlaatuiseksi edistysaskeleeksi. Kaksi kolmasosaa maailman maista on valmis kieltämään ydinaseet kokonaan. Tämä oli tietysti helppo askel: seuraava, vaikein työ, on tehtävä ydinasevaltioiden kanssa sen eteen, että myös ne luopuisivat aseistaan.

Suomi ei ole allekirjoittanut ydinasekieltoa. Tähän asiaan Ruff suhtautuu yksiselitteisen kriittisesti, toki muistuttaen, että hänen kotimaansa Australia on samassa tilassa.

– Australia väittää luottavansa Yhdysvaltain ydinaseisiin turvallisuustakuuna. Miten joukkotuhoaseita voi pitää turvatakuuna, sitä en ymmärrä.

– Pohjoismaat puolestaan ovat aina olleet esimerkkejä sosiaalipolitiikassa, heikommista huolehtimisessa sekä rauhan- ja kehitysyhteistyössä. Ne ovat olleet mukana vahvasti YK:n toiminnassa suhteessa kokoonsa. Siihen nähden kieltäytyminen YK:n monenvälisistä ydinaseriisuntaneuvotteluista on epäloogista.

– Kieltäydyttehän te kemiallisista ja biologisista aseistakin. Ydinase on ainoa asetyyppi, joka uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa siitä riippumatta, missä ase sijaitsee tai missä räjähdys tapahtuu.

Rauhanaktivistin kipinä synty lapsuudessa

Tilman Ruffista tuli rauhanaktivisti perheensä kautta. Hän syntyi vuonna 1955 juuriltaan saksalaiseen perheeseen Australiaan. Sinne perhe oli matkustanut vuonna 1947 maailman suurimalla laivalla, Queen Elizabethilla. Perhe oli elänyt Palestiinassa, josta heidät siirrettiin syntyvän Israelin valtion tieltä.

– Koko lapsuuteni ajan kuulin tarinoita sodan ja pakolaisuuden mielettömyydestä. Minulla oli kolme isoäitiä – kaksi biologista sekä isoisäni toinen puoliso. Muistan jokaisen heistä sanoneen, että “jos sota vielä syttyy, toivon ensimmäisen pommin putoavan omaan päähäni”. Niin voimakkaasti he muistivat sodan tuskan.

Seuraavan herätyksen aktivismiin Ruff koki 15-vuotiaana vuonna 1970, jolloin hän osallistui Australian Amnestyn kirjekampanjaan Kreikassa vangitun nuoren miehen puolesta.

– Hänet vapautettiin, kiitos kampanjan. Muistan hänen kiitollisuutensa ja sen, miten järisyttävä tunne oli ymmärtää, että ihmisiä voi auttaa kampanjoimalla eri puolilta maailmaa.

Tänä vuonna myönnetty Nobel on Tilman Ruffin (keskellä) mielestä tunnustus tärkeimmälle ICANin ajamalle asialle: ydinaseet kieltävälle sopimukselle. Kuva lehdistötilaisuudesta joulukuun alusta. Kuva: Lehtikuva/Braastad, Audun

Esikoisen ja lapsenlapsen syntymä vahvisti paloa

Seurasivat Vietnamin sodan vastaiset protestit, Australian uraanikaivosdebatit ja nuoren lääkärin terveysaktivismi Tyynenmeren alueella. Varsinainen herätys rauhantyöhön tapahtui kuitenkin lääkärien rauhanjärjestön International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPNWW):n riveissä 1980-luvuolla.

– Tuolloin oli levinnyt suuren yleisön tietoisuuteen ymmärrys siitä, että ydinsota voi alkaa hetkenä minä hyvänsä. Kuulin IPNWW:n perustajajäsenten Bernard Lownin puheita siitä, miten ydinaseet ovat suurin kansanterveysongelma ja lääkärin ammatillinen velvoite on vastustaa niitä.

Samoihin aikoihin Ruff tuli isäksi, mikä sinetöi hänen kohtalonsa aktivistina.

– Esikoiseni syntymä toi elämääni vielä mittaamattoman vahvan tunteen siitä, että velvollisuuteni on suojella paitsi omaa lastani, myös elämää laajemmin.

Hiljattain Ruffille on syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi, mikä hänen omien sanojensa mukaan vain lisää aktivistin velvollisuuksia kaiken elämän edessä.

Gorbatšov kuunteli rauhanliikettä

1980-luvun alussa niin yleinen mielipide kuin poliittinen ilmapiiri eri maissa oli rauhanliikkeelle suotuisa. IPNWW sai Nobelin rauhanpalkinnon vain muutama vuosi perustamisensa jälkeen vuonna 1985.

– Jopa maailman johtajat kuuntelivat meitä. Mihail Gorbatšov, jossain määrin myös Ronald Reagan ottivat vakavasti viestimme, joka perustui ydinaseiden käytön järkyttäviin kansanterveydellisiin seurauksiin.

– Tuolloin näin sen suuren vaikutuksen, joka organisaatioilla ja yksittäisillä ihmisillä voi olla.

Ruff on ehtinyt tehdä myös lääkärin työtä. Hän on kansainvälisen tason rokoteasiantuntija ja toimii muun muassa kansainvälisen Punaisen Ristin lääketieteellisenä asiantuntijana.

– Olen siinä mielessä hyvin onnekas, että minun ei tarvitse tehdä kokopäivätyötä, vaan voin käyttää aikaani myös aktivismiin.