Vanha totuus pätee viime viikon EU-päämiesten kokoontumiseen Brysselissä. Sen mukaan EU ei pysty tekemään merkittäviä päätöksiä ilman välitöntä kriisin uhkaa. Talouden kasvaessa ja pahimman pakolaiskriisin hellitettyä EU:n rajoilla EU-huippujen kokouksen anti jäi vaatimattomaksi.
Ulkopoliittinen instituutti ja Eurooppalainen Suomi -yhdistys arvioivat maanantaina järjestetyssä Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt -tilaisuudessa EU-maiden johtajien torstain ja perjantain kokoussarjan antia.
Kyseessä oli jo kuudes EU-päämiesten tapaaminen tänä syksynä. Nyt esillä olivat integraation ”suuret kysymykset”: talous, muuttoliike ja turvallisuus.
Tilaisuudessa pääalustuksen käyttänyt EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen näki turvallisuuskysymyksien edistymisen osoittavan unionin toimivan ja kehittyvän. Hänen mukaansa edistystä on tapahtunut erityisesti puolentoista viime vuoden aikana, vaikkakin paljon on vielä tekemistä.
Pysyvän rakenteellisen turvallisuusyhteistyön suuntaviivoista päätettiin kymmenen vuotta sitten Lissabonin sopimuksessa.
Muuttoliikettä EU-johtajat saattoivat käsitellä ilman kriisitunnelmaa. Muuttovirta on laantunut huippuajoista, joskaan ei pysähtynyt.
EU-maiden päättäjät joutuivat toteamaan, ettei muuttoliikkeen sisäinen taakanjako toimi. Selkeä jakolinja kulkee muiden ja neljän Itä-Euroopan ns. Viserad-maan välillä. Ne eivät taivu EU-peräiseen taakanjakoon pakolaisten vastaanotossa.
Brexit etenee
Britannian brexit -neuvottelujen suhteen EU-johtajat saattoivat esiintyä yhtenäisinä. Meneillään on EU:n ja Britannian poliittisen sopimuksen muotoilu sopimustekstiksi. Samalla viedään loppuun vielä auki olevat asiat, minkä jälkeen päästään sopimaan siirtymäajan järjestelyistä.
Kaksivuotiseksi suunnitellun siirtymäajan Britannia on sidottu EU-maille kuuluviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, kuten budjettiin. Maa ei kuitenkaan enää osallistu EU:n päätöksentekoon.
Viimeinen vaihe on EU:n ja Britannian uusien suhteiden luominen. Se voi venyä myös EU-eron jälkeiseen aikaan.
Isoista asioista teknisiä ongelmia
Perjantaiseen euromaiden huippukokoukseen osallistuivat tällä kerralla myös rahaliittoon kuulumattomat EU-maat Britanniaa lukuun ottamatta.
Professori Päivi Leino-Sandberg Itä-Suomen yliopistosta katsoo, että euromaiden kesken vallitsee periaatteessa yksituumaisuus pankkiunionin loppuun saattamisesta. Erimielisyys koskee etenemistapaa yhteisen talletussuojan luomisessa, jossa jakolinja kulkee EU:n etelän ja pohjoisen välillä. Saksa, Hollanti ja Suomi ovat varovaisen etenemisen kannalla.
Niiden mielestä yhteisen talletussuojan piiriin tulevien pankkien tulee puhdistaa taseensa ensin riskiluotoista ja vasta sen jälkeen tulevat kyseeseen yhteiset talletusvakuudet. Etelässä katsotaan, että molemmat voivat tapahtua samanaikaisesti.
Leino-Sandbergin mukaan euroalueen edessä on suuria kysymyksiä siitä, miten paljon maiden talouspolitiikkojen täytyy olla yhteneväisiä, jotta rahaliitto toimii. Kun perussopimukseen ei haluta muutoksia, professori näkee pyrkimystä muuttaa asioita teknisiksi kysymyksiksi.
Teknisiä ne eivät kuitenkaan Leino-Sandbergin mielestä ole, sillä kysymys on mm. sosiaalipolitiikasta ja työmarkkinoiden toiminasta. Sellaisina ne kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan, eivät unionin.
– Kysymys ei ole pienistä asioista, vaan menevät kansallisen politiikan ja demokratian ytimiin, Leino-Sandberg totesi.
uutiskirje 
