Kestävään kehitykseen tarvitaan isoja ja pieniä tekoja, sanoo presidentti Tarja Halonen. Toisiin tarvitaan YK:ta, toisiin tavallisia kansalaisia.
Halonen suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen. Vuonna 2000 asetetuista YK:n vuosituhattavoitteista moni saavutettiin, muun muassa äärimmäinen köyhyys puolitettiin.
– Kaikki maailman tytöt ja pojat pääsivät kouluun, hän huomauttaa.
Olen nähnyt, kun Yhdysvallat lähti kansainvälisestä työjärjestöstä ILO:sta ja olen nähnyt, kun se tuli takaisin.
Vuonna 2015 kestävään kehitykseen liitettiin ympäristötavoitteet.
– Se on paljon vaativampi harjoitus. Jäsenmaiden päämiesten ja hallitusten lisäksi mukaan tarvitaan kansalaisjärjestöjä, liike-elämää ja tiedemaailmaa, Halonen painottaa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vastahakoisuus ei Halosen mukaan pysty vesittämään poliittista sopimusta, sillä moni maan osavaltioista ja alueista on sitoutunut tavoitteisiin.
– Ympäristötavoitteiden kova ydin, ilmastotavoite, on juridisesti sitova, eikä Yhdysvallat pääse siitä eroon kovin helposti. Väliin ehtivät uudet vaalitkin. Toki ilmastosopimusta voi vesittää yksinkertaisesti siten, ettei anna rahaa.
Suomi päätti juuri osoittaa 15 miljoonaa eteläisen ja itäisen Afrikan alueelliseen energia- ja ympäristökumppanuusrahastoon vuoteen 2022 mennessä. Rahastolla tuetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa 15 maassa, joista kahdeksan kuuluu maailman köyhimpiin.
Halonen huomauttaa, että jos ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistutaan, katastrofit yleistyvät, muuttoliike laajenee ja kriisien ratkaisemisesta tulee hankalampaa.
– Kehitysmaissa ei erotella, onko katastrofi ihmisen vai luonnon aiheuttama, koska ihminen on vastuussa kummastakin.
Suomen tavoitteet kohdallaan
Suomi ja suomalaiset kansalaisjärjestöt saavat Haloselta kiitosta sekä kehitysyhteistyössä että rauhanliikkeessä.
– Suomessa painotetaan naisten, lasten, vammaisten ja vähemmistöjen puolesta tehtävää työtä. Vaikka kehitysyhteistyön määrärahoista leikattiin, tämä prioriteetti pidettiin.
Suomi on pieni maa, mutta Halonen toivoo, että esimerkkimme toimisi hiivana ja toisi lisää hyvää.
– Kun iso maa, kuten Yhdysvallat leikkaa kehitystyöstä, sen vaikutukset ovat suuremmat. Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin naisten ja tyttöjen suojaksi toimivaan perheneuvontaan, seksuaalineuvontaan ja ehkäisyyn.
Asiassa on presidentin mukaan yksi hyvä puoli. Eurooppalaiset maat lähtivät Hollannin johdolla paikkaamaan YK-rahoitukseen tullutta aukkoa. Halonen lisää, että paraikaa YK:ssa katsotaan, kuinka päällekkäisiä toimia voidaan vähentää ja toimintaa tehostaa.
Yhdysvaltojen ero YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöstä Unescosta ei saa Halosta hermostumaan.
– Olen nähnyt, kun Yhdysvallat lähti kansainvälisestä työjärjestöstä ILO:sta ja olen nähnyt, kun se tuli takaisin. Voimme olla toiveikkaita, mutta paluu vaatii myönteistä poliittista kehitystä.
Rauhaa rakennetaan monin tavoin
Presidentti Halonen valittiin syyskuussa YK:n pääsihteerin António Guterresin perustamaan rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavaan paneeliin. Guterresin mukaan pysyvä rauha rakentuu kestävälle kehitykselle. Kaikkiaan 18 hengen rauhanpaneelin toimikausi on kaksi vuotta.
Tarkoituksena on saada rauhanneuvotteluihin mukaan uskontokuntien edustajia, kansalaisjärjestöjä ja muita vakiintuneen yhteiskunnan toimijoita.
– Minulla on paljon opittavaa rauhanvälityksen puolella. Opiskelen sitä tehokkaasti nähdäkseni kokonaisuuden, en tullakseni sovittelijaksi. Jokainen meistä joutuu oppimaan uutta, Halonen kertoo.
– Olen sanonut, että rauha on yksi kehitysyhteistyön 17:stä tavoitteesta.
Maailma saattaa näyttää paikoin kaoottiselta, mutta Halonen muistuttaa, että taustalla tehdään hiljaista diplomatiaa, jolla haetaan ratkaisuja kriiseihin.
– Pienellä aikavälillä erittäin myönteisiä tuloksia voidaan saada aikaan jo pelkästään sillä, että naiset saavat täydet oikeudet poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
– Vaikka takaiskuja on ollut, tapahtuu myönteisiäkin asioita.
Entä mitä tavallinen kansalainen voi tehdä kestävän kehityksen eteen?
– Kuluttaa vain sen, minkä tarvitsee eikä sitä, mikä olisi kivaa. Seuraa, miten ja missä tuote on valmistettu tai tuotettu ja onko sen valmistuksessa kunnioitettu ihmisoikeuksia.
– Sitten kyllä alleviivaan, että kun meillä on demokraattinen maa, niin me äänestäjät vastaamme myös päättäjistä. Olemmeko valinneet oikeanlaisia ihmisiä päättäjiksi. Se on laajempi kuluttajakysymys. Jos ei löydä tarpeeksi hyviä ehdokkaita, pitää osallistua itse poliittiseen toimintaan.
lehti 