Heikennyksiä työttömyysturvaan
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on tehnyt ainakin seuraavat heikennykset työttömyysturvaan:
Vuoden 2016 alusta:
Peruspäivärahaan tuli 0,75 prosentin indeksileikkaus, jota ei aiota palauttaa.
Työttömiä työllistävän vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin ja kestoa lyhennettiin. Hakijalla pitää olla 20 vuoden työkokemus entisen 16 vuoden sijasta. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto pudotettiin vuodesta puoleen vuoteen eikä vapaata saa jaksottaa.
Vuoden 2017 alusta:
Työttömyysjakson alussa pitkän työuran tehneille maksettu korotusosa poistettiin. Sitä sai aiemmin 90 päivän ajan.
Työttömien omaehtoisesta koulutuksesta maksettu ns. kulukorvaus poistettiin.
Työttömyyden ns. omavastuuaika pidennettiin viidestä seitsemään päivään.
Uusien ansiosidonnaisten työttömyysturvajaksojen pituus pudotettiin 400 päivään aiemman 500 päivän sijasta. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, tukea voi saada enimmillään 300 päivältä. Tietyin edellytyksin 58 vuotta täyttäneet voivat saada tukea 500 päivältä.
Vuoden 2018 alusta:
Indeksikorotukset jätetään tekemättä.
Aktiivimalli otetaan käyttöön. Työttömän pitää osoittaa olleensa vähintään viikon joko töissä tai työvoimapoliittisessa palvelussa tai toiminnassa 65 tukipäivän aikana. Jos työtön ei pysty tätä osoittamaan, hänen tukeaan leikataan 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajan. Leikkaus merkitsee yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Työttömyyden ns. omavastuuaika lyhennetään viiteen päivään.
Lähteet: Kela, SAK ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ (UP/BS)
Työttömyysturvaan tehdyt ja tehtävät muutokset lisäävät työttömyyskassojen työtä, tekevät työttömyysturvan hakemisen hankalaksi ja rankaisevat työtöntä.
Työttömyyskassojen työskentely muuttuu aktiivimallin myötä entistä haastavammaksi, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Työttömän tilanne pitää arvioida työttömyyskassassa uudelleen joka kolmas kuukausi.
– Tämä merkitsee Rakennusalan työttömyyskassassa 7 000 – 10 000 uutta päätöstä neljä kertaa vuodessa, Harjuniemi toteaa tiedotteessaan.
Koska päätöksiä ei voi hoitaa koneella, virkailijan on ne tehtävä. Harjuniemen mukaan aktiivimalli vaatii valtavan byrokratian, johon haaskautuu rahaa.
Tempoilevaa työllisyyspolitiikkaa
Hallituksen päätökset ovat olleet pääosin rangaistusluontoisia, huomauttaa Työttömien Keskusjärjestön (ent. TVY) toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Pelkästään tänä vuonna työttömyysturvaan tehtiin neljä heikennystä. Työttömyysturvan alussa ollut 90 päivän korotusosa poistettiin, työttömyyden alun ns. omavastuupäiviä lisättiin viidestä seitsemään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettiin sadalla päivällä ja työttömän omaehtoisen koulutuksen kulukorvaus poistettiin.
Ensi vuoden alusta ns. omavastuupäivät palautetaan vuoden 2016 tasolle eli viiteen päivään. Samalla astuu voimaan aktiivimalli työttömyysturvan leikkureineen.
– Hallitus on tehnyt historiallisen päätöksen, jonka mukaan työttömyys on työttömän omaa syytä, Haapakoski sanoo.
Työttömän tulee tavallaan todistaa, että työpaikkoja ei ole tarjolla tai hän ei kelpaa työnantajalle. Tästä hyvästä työttömän tukea leikataan.
Työttömien Keskusjärjestö muistuttaa, että hallituksen kiristykset työttömyysturvaan eivät muutu työpaikoiksi.
Työttömyysmäärärahoihin tehdyt leikkaukset heikentävät työttömän asemaa entisestään. Kurssimäärärahat saattavat loppua ennen kuin työtön pääsee kurssille, jolla voi välttää työttömyystuen leikkauksen.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tänä vuonna työvoimapolitiikan resursseihin osoitettiin 10 miljoonaa euroa, mutta 25 miljoonaa vuosina 2018 – 2019.
Tilastot siistiytyvät
Työttömyystilastojen siistiytyminen on osaksi työttömien haastattelujen ansiota.
Työtön pitäisi haastatella kolmen kuukauden välein.
– Ainakin haastattelut ovat siistineet tilastoja. Sieltä on saatu pois niitä, jotka ovat jo saaneet työpaikan, Haapakoski sanoo.
Työnhaku pysyy voimassa, ellei työtön itse ilmoita työllistyneensä tai päässeensä eläkkeelle. Tilanteen selvittämiseen ei ole ollut tarkistuskeinoja.
– Kokonaisuutena arvioiden haastattelut ovat olleet hyvä uudistus, mutta vieläkään kaikkia työttömiä ei ole saatu haastateltua. Henkilöstöä on liian vähän.
Työllistymisen esteet pois
Haapakosken mukaan tärkeintä olisi poistaa työllistymisen esteitä. Ulosotto estää yhä monia työllistymästä.
– Kun työtön työllistyy, hänen tulonsa ovat suojassa ulosotolta enimmillään kuusi kuukautta. Tämä on parannus, mutta siihen vaaditaan vuoden työsuhde. Aiempi suoja oli neljä kuukautta.
Jos luvassa on lyhyempi työsuhde, suoja-aika on neljä kuukautta.
Haapakosken mukaan tarvittaisiin lisää lievennyksiä, jotta ulosoton takia kannustinloukkuun jääneet saataisiin työhön.
Kun hallitus aloitti työnsä, se halusi osoittaa osan työttömyysmäärärahoista yritystoiminnan aloittamiseen. Ensi ja seuraavana vuonna työttömyysetuuksiin varattua määrärahaa käytetään palkkatukeen, starttirahaan ja liikkuvuusavustukseen.
Haapakosken mukaan työttömyystuen jatkaminen neljällä kuukaudella yritystoiminnan alussa on tervetullut muutos. Se astuu voimaan ensi vuonna.
Varsinkin vaikeimmassa asemassa olevien työttömien työllistämistä olisi hänen mukaansa auttanut, jos yhdistyksille ja säätiöille osoitettu työllisyyspoliittinen avustus olisi pidetty ennallaan.
– Sillä on avustettu työttömiä töihin yksityiselle sektorille.
Palkkatukiin ja työkokeiluihin osoitettu avustus pudotettiin 11 miljoonaan euroon.
Heikennyksiä työttömyysturvaan
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on tehnyt ainakin seuraavat heikennykset työttömyysturvaan:
Vuoden 2016 alusta:
Peruspäivärahaan tuli 0,75 prosentin indeksileikkaus, jota ei aiota palauttaa.
Työttömiä työllistävän vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin ja kestoa lyhennettiin. Hakijalla pitää olla 20 vuoden työkokemus entisen 16 vuoden sijasta. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto pudotettiin vuodesta puoleen vuoteen eikä vapaata saa jaksottaa.
Vuoden 2017 alusta:
Työttömyysjakson alussa pitkän työuran tehneille maksettu korotusosa poistettiin. Sitä sai aiemmin 90 päivän ajan.
Työttömien omaehtoisesta koulutuksesta maksettu ns. kulukorvaus poistettiin.
Työttömyyden ns. omavastuuaika pidennettiin viidestä seitsemään päivään.
Uusien ansiosidonnaisten työttömyysturvajaksojen pituus pudotettiin 400 päivään aiemman 500 päivän sijasta. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, tukea voi saada enimmillään 300 päivältä. Tietyin edellytyksin 58 vuotta täyttäneet voivat saada tukea 500 päivältä.
Vuoden 2018 alusta:
Indeksikorotukset jätetään tekemättä.
Aktiivimalli otetaan käyttöön. Työttömän pitää osoittaa olleensa vähintään viikon joko töissä tai työvoimapoliittisessa palvelussa tai toiminnassa 65 tukipäivän aikana. Jos työtön ei pysty tätä osoittamaan, hänen tukeaan leikataan 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajan. Leikkaus merkitsee yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Työttömyyden ns. omavastuuaika lyhennetään viiteen päivään.
Lähteet: Kela, SAK ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ (UP/BS)
lehti 