Suomen sosiaali- ja terveys ry:n Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas pitää eduskunnan keskiviikkona hyväksymää ensi vuoden budjettia varsin kovana kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Perusturvaa leikataan kansaneläkeindeksin jäädyttämisen muodossa, ja osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta heikentää myös työttömyysturvan aktiivimalli.
Soste vaati koko syksyn kansaneläkeindeksin jäädytyksen perumista. Indeksijäädytys heikentää reaalisesti esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, vammaisetuuksia, työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa sekä työmarkkinatukea.
Ahokas kirjoittaa Sosten verkkosivuilla takuueläkkeen nostamisen keventävän hieman indeksijäädytyksen vaikutuksia. Silti kokonaisuutena perusturvan varassa olevien toimeentulotilanne heikentyy ensi vuonna.
”Kun tämä kehitys yhdistetään edeltävien vuosien etuusleikkauksiin ja esimerkiksi lääkekorvausten leikkauksiin, heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien toimeentuloa heikentävä kokonaisvaikutus on merkittävä”, kirjoittaa Ahokas.
”Päättäjät eivät aidosti huolissaan”
Ahokkaan mukaan indeksijäädytys osuu ennen kaikkea niihin ihmisiin ja ihmisryhmiin, jotka päivittäin kamppailevat toimeentulon riittävyyden kanssa.
Samana päivänä, jolloin budjetti äänestettiin valmiiksi, julkaistiin tuorein tulonjakotilasto. Se kertoo perusturvan varassa olevien määrän kasvusta. Kun vuonna 2012 pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa eläviä henkilöitä oli 62 000, vuonna 2016 heidän määränsä oli 56 prosenttia suurempi eli lähes 96 000 henkilöä. Taustalla on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.
”Perusturvaa leikkaavan indeksijäädytyksen hyväksyminen eduskunnassa osoittaa, etteivät vallassa olevat päättäjät Suomessa ole aidosti huolissaan eriarvoisuuden kasvusta”, Ahokas väittää.
Indeksileikkaus vai veronkevennys?
Hänen mukaansa indeksijäädytyksestä olisi voitu luopua kustannusneutraalisti luopumalla osasta ensi vuodelle päätettyjä veronalennuksia.
”Arvovalinta ei voisi olla juurikaan selvempi.”
Ahokas toteaa vuoden 2018 talousarvion ja monien muiden vuoden lopulla eduskunnassa tehtyjen päätösten osoittavan, ettei eriarvoisuuden vähentäminen suomalaisessa yhteiskunnassa ole edennyt vielä puheesta tekoihin.
”Seuraava mahdollisuus korjata linjaa lienee kevään kehysriihi, jolloin käytössä on myös työnsä ensi keväänä päättävän eriarvoisuustyöryhmän ehdotukset. Toivottavasti niillä on tarpeeksi painoarvoa yhteiskuntapolitiikan suunnan kääntämiseen”, hän toivoo.
uutiskirje 
